Mercedes Bentso / Basso |
CP: Moikka Linda. Mikä on ollut tämän kesän tunnelma?
MB: Moi! Aika mielenkiintoinen ja rauhallinen. Olen kirjoittanut kakkoslevylle paljon materiaalia kesämökillä.
CP: Mukavaa. Syntyykö siellä seesteisiä sanoituksia, vai mennäänkö vielä pidemmälle kuin ennen?
MB: Täytyy sanoa, että mennään vielä pidemmälle, kuin ykköslevyllä. Luulin esimerkiksi, että murhaajasta fantasioiminen oli sairasta, mutta fantasiani ja mielikuvitukseni yllättävät itsenikin aina uudelleen ja uudelleen. Uusia tekstejä on ollut todella miellyttävä kirjoittaa. On löytynyt aina uusia ja uusia näkökulmia ja näiden vuosien aikana olen kehittynytkin todella paljon, ja kokenut myös. Saanut samalla etäisyyttä tiettyihin asioihin, kun on tullut tilalle uusia.
CP: Kuulostaa mielenkiintoiselta, uudet näkökulmat muuttavat aina sisältöä, elämässäkin. Onko uusia kappaleita helpompi tehdä nyt, kun olet kokenut musiikin parissa enemmän?
MB: On. Nyt olen oppinut kikkailemaan enemmän flown kanssa jo kirjoittamisvaiheessa, vähentänyt kirosanoja ja yksinkertaisesti keksimään parempia ja mielikuvituksekkaampia riimejä. Kirjoittaminen ei ole minulle enää pelkästään terapiaa ja asioiden ulos sylkemistä, vaan nykyään mietin enemmän myös kuulijaa ja haluan tehdä entistä mielikuvituksekkaampia taideteoksia.
CP: Haha, okei. Mutta mennään vielä hieman enemmän ja vähemmän menneeseen. Kuuntelijat ovat venanneet hyvän aikaa esikoislevyäsi ja matka valmistumiseen on ollut suhteellisen pitkä. Julkaisu alkaa nyt lähestyä ilmeisesti, ja kaikki on sen osalta selvää?
MB: Kyllä. Jos suoraan sanon, koko levyprosessi on ollut todella katastrofaalinen ja se on yksi syy, miksi haluan nimetä ykkösalbumini nimellä Ei koskaan enää. Olen ollut kaikki nämä viisi vuotta täysin liian kokematon organisoimaan tätä kaikkea, enkä tulevien levyjen kohdalla anna asioiden mennä enää näin. Kohta siitä tulee vuosi, kun sovimme miksaajan kanssa, että hän miksaa levyn jouluksi ja sitten laitetaan ulos. No, hän miksasi kaikki biisit, paitsi yhden VAPUKSI ja sitä yhtä sitten odoteltiin koko kesä. Nyt päätettiin laittaa levylle sen biisin tilalle Ei koskaan enää ja nimetä levy sen mukaan.
CP: No aikamoista, varmaan vaikea suhtautua kyllä. Mutta parempi myöhään... Jos mennään vielä enemmän taaksepäin, muistatko mikä oli se hetki, kun aloitit täysillä levyntekoprosessin ja milloin se oli?
MB: 2013 keväällä minut siirrettin Pyhimykseltä Stenkalle ja tällöin aloimme nauhoitukset.
CP: Yli 3 vuotta siis. Matka levylle on pitkä. Mikä on ollut haastavinta? Ja mitkä on olleet kolme tärkeintä asiaa jotka olet oppinut levyä tehdessäsi?
MB: Haastavinta on ehdottomasti ollut odottelu. Sopassa on ollut niin monta lusikkaa ja koska itse olen ollut täysin kokematon musiikkialalla, en ole ollut tietoinen, mistä asioista huolehtiminen kuuluu artistille ja mikä taas tuottajalle. Se, mistä levy tulee ulos, oli myös pitkään epäselvää ja kaikkien sinkkujen ja videoiden (Munaton mies, Verikosto ja Murhaaja <--- LINKIT) julkaisu ja miksauksesta huolehtiminen on ollut täysin minun vastuullani epäselvästä työjaosta johtuen. Olen tottakai myös luottanut liikaa, jos otetaan vaikka miksaaja esimerkiksi. Jos minulla olisi ollut enemmän kokemusta, olisin toki ymmärtänyt, että mikäli miksauksia ei ala kuulumaan, homma siirretään jollekin toiselle, mutta tottakai olen olettanut että sopimuksista pidetään kiinni. Sitä virhettä en aio jatkossa enää tehdä ja aion vaatia tulevaisuudessa selkeää työnjakoa, heti prosessin alusta lähtien.
Kolme tärkeintä asiaa ovat olleet siis: 1. Älä luota, ennen kuin näet tuloksen. 2. Tee sopimukset ja työnjako selkeästi ja kirjallisesti. 3. Ehkä se räppärille tärkein, olen oppinut räppäämään ;)
Ensimmäinen, mitä Stenkka koskaan sanoi minulle, oli: "sul on hyvät lyriikat, mut paska flow." Niin Kale sitten opetti mulle, kuinka räpätään ja nyt osaan sen.
CP: No OK. Sopimisestahan aina kiinni tietty, ja luotettavuudesta ennenkaikkea. Aika paljon hommaa kyllä ihmiselle joka on uusien asioiden kanssa tekemisissä. Mutta hienoa että kaikesta huolimatta olet päässyt nyt tähän asti.
MB: Kyllä. Ihan liikaa hommaa. Mutta joo, ei ole tavatonta, että uuden artistin alkutaival on kivinen. Tästä vain opittiin.
CP: Uskotko levyn tulevan tänävuonna?
MB: Tässä vaiheessa kyllä. Vaikkei Pyhimys edes ole levyni vastaava tuottaja, hän ilmaantui jo toisen kerran elämässäni oikeana pyhimyksenä ja pistää levyn nyt pakettiin. Kalelle olen ehdottoman kiitollinen taitojen opettamisesta ja Mikolle puolestaan siitä, että hän ei antanut projektin jäädä roikkumaan, vaikkei hän enää edes virallisesti tuota minua.
CP: Hienoa! Mikko on hieno mies selvästi. Jäämme odottelemaan julkaisupäivää. Mutta millainen kokonaisuus levystä nyt loppujen lopuksi tuli?
MB: Suurimpia muutoksia tehtiin kappaleeseen, joka nyt loppujen lopuksi päätettiin jättää julkaisematta ja sen tilalle laitettiin toinen. Ei koskaan enää- nimi kertoo oikeastaan kaiken sisällöstä. Levy tulee olemaan paketti menneisyyttäni, sitä mikä teki minusta Mercedes Bentson. Kokemuksiani, jotka tekivät minusta sen, kuka olen tänään, mutta joita en enää anna itselleni tapahtua. Levyni kansissa tulen esiintymään "ruumiina" ja sekä, se, että levyn nimi symboloivat minulle sitä, että menneisyyteni on nyt paketissa, kaikki mitä olen haastatteluissa näiden vuosien aikana käsitellyt, olen haudannut levyni kansien väliin ja olen valmis menemään vihdoin eteenpäin.
CP: Bless the lord and pass the ammunition.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti