Totuus populaarikulttuurista - Miksi kuulet radiosta aina samaa puuduttavaa jumputusta ja näet teeveestä yliseksualisoituja turhia julkkiksia?

Siinä vähän dataa missä mennään. Kannattaa katsoa koko video ja jakaa.

SEURAA TÄSTÄ

Neurotutkijat löysivät kappaleen joka vähentää ahdistuneisuutta 65%! Kuuntele!

Tutkijat Mindlab Internationalissa halusivat selvittää millainen musiikki aiheuttaa suurimman mahdollisen rentoutumisen sitä kuunnellessa. Tutkimuksessa osanottajat ratkaisivat erillaisia stressaavia tehtäviä jotka laukaisevat stressiä, samaan aikaan kun heidät oli kytketty sensoreihin.

Lisäksi osallistujat kuuntelivat erillaisen kirjon kappaleita ja tutkijat mittasivat heidän aivotoimintaansa, pulssia, verenpainetta ja hengitystä. He huomasivat että yksi kappale vähensi kokonaisahdistusta 65% ja 35% heidän normaalista fysiologisesta lepotasostaan. Mielenkiintoista oli että tämä kyseinen kappale oli erityisesti suunniteltu luomaan erittäin rentoutuneen tilan. Kappaleen on luonut Marconi Union. Muusikot ja ääniterapeutit tarkasti järjestivät harmoniat, rytmit ja bassolinjat, jotka hidastavat kuuntelijan sydämen sykettä, verenpainetta ja madaltavat stressihormonitasoja, kuten kortisolia. Kappale oli itseasiassa niin tehokas, että monet naispuoliset osanottajat tulivat niin uneliaiksi että johtavan tutkijan Dr. David Lewis-Hodgsonin oli annettava suositus, ettei kappaletta kuunneltaisi ajon aikana.

Sinun ei tarvitse tietenkään vain uskoa tätä, voit kuunnella ja kokea kappaleen alta. Marconi Union - Weightless: 

lähde

SEURAA TÄSTÄ FACEBOOKISSA NIIN PYSYT KÄRRYILLÄ

Muista jakaa tämä blogimerkintä, niin vähennetään suomalaisten kokonaisahdistusta yhdessä.

Matka levylle on pirun pitkä - Haastiksessa Mercedes Bentso

Mercedes Bentso / Basso

 CP: Moikka Linda. Mikä on ollut tämän kesän tunnelma?

MB: Moi! Aika mielenkiintoinen ja rauhallinen. Olen kirjoittanut kakkoslevylle paljon materiaalia kesämökillä.

CP: Mukavaa. Syntyykö siellä seesteisiä sanoituksia, vai mennäänkö vielä pidemmälle kuin ennen?

MB: Täytyy sanoa, että mennään vielä pidemmälle, kuin ykköslevyllä. Luulin esimerkiksi, että murhaajasta fantasioiminen oli sairasta, mutta fantasiani ja mielikuvitukseni yllättävät itsenikin aina uudelleen ja uudelleen. Uusia tekstejä on ollut todella miellyttävä kirjoittaa. On löytynyt aina uusia ja uusia näkökulmia ja näiden vuosien aikana olen kehittynytkin todella paljon, ja kokenut myös. Saanut samalla etäisyyttä tiettyihin asioihin, kun on tullut tilalle uusia.

CP: Kuulostaa mielenkiintoiselta, uudet näkökulmat muuttavat aina sisältöä, elämässäkin. Onko uusia kappaleita helpompi tehdä nyt, kun olet kokenut musiikin parissa enemmän?

MB: On. Nyt olen oppinut kikkailemaan enemmän flown kanssa jo kirjoittamisvaiheessa, vähentänyt kirosanoja ja yksinkertaisesti keksimään parempia ja mielikuvituksekkaampia riimejä. Kirjoittaminen ei ole minulle enää pelkästään terapiaa ja asioiden ulos sylkemistä, vaan nykyään mietin enemmän myös kuulijaa ja haluan tehdä entistä mielikuvituksekkaampia taideteoksia.

CP: Haha, okei. Mutta mennään vielä hieman enemmän ja vähemmän menneeseen. Kuuntelijat ovat venanneet hyvän aikaa esikoislevyäsi ja matka valmistumiseen on ollut suhteellisen pitkä. Julkaisu alkaa nyt lähestyä ilmeisesti, ja kaikki on sen osalta selvää?

MB: Kyllä. Jos suoraan sanon, koko levyprosessi on ollut todella katastrofaalinen ja se on yksi syy, miksi haluan nimetä ykkösalbumini nimellä Ei koskaan enää. Olen ollut kaikki nämä viisi vuotta täysin liian kokematon organisoimaan tätä kaikkea, enkä tulevien levyjen kohdalla anna asioiden mennä enää näin. Kohta siitä tulee vuosi, kun sovimme miksaajan kanssa, että hän miksaa levyn jouluksi ja sitten laitetaan ulos. No, hän miksasi kaikki biisit, paitsi yhden VAPUKSI ja sitä yhtä sitten odoteltiin koko kesä. Nyt päätettiin laittaa levylle sen biisin tilalle Ei koskaan enää ja nimetä levy sen mukaan.

CP: No aikamoista, varmaan vaikea suhtautua kyllä. Mutta parempi myöhään... Jos mennään vielä enemmän taaksepäin, muistatko mikä oli se hetki, kun aloitit täysillä levyntekoprosessin ja milloin se oli?

MB: 2013 keväällä minut siirrettin Pyhimykseltä Stenkalle ja tällöin aloimme nauhoitukset.

CP: Yli 3 vuotta siis. Matka levylle on pitkä. Mikä on ollut haastavinta? Ja mitkä on olleet kolme tärkeintä asiaa jotka olet oppinut levyä tehdessäsi?

MB: Haastavinta on ehdottomasti ollut odottelu. Sopassa on ollut niin monta lusikkaa ja koska itse olen ollut täysin kokematon musiikkialalla, en ole ollut tietoinen, mistä asioista huolehtiminen kuuluu artistille ja mikä taas tuottajalle. Se, mistä levy tulee ulos, oli myös pitkään epäselvää ja kaikkien sinkkujen ja videoiden (Munaton mies, Verikosto ja Murhaaja <--- LINKIT) julkaisu ja miksauksesta huolehtiminen on ollut täysin minun vastuullani epäselvästä työjaosta johtuen. Olen tottakai myös luottanut liikaa, jos otetaan vaikka miksaaja esimerkiksi. Jos minulla olisi ollut enemmän kokemusta, olisin toki ymmärtänyt, että mikäli miksauksia ei ala kuulumaan, homma siirretään jollekin toiselle, mutta tottakai olen olettanut että sopimuksista pidetään kiinni. Sitä virhettä en aio jatkossa enää tehdä ja aion vaatia tulevaisuudessa selkeää työnjakoa, heti prosessin alusta lähtien.

Kolme tärkeintä asiaa ovat olleet siis: 1. Älä luota, ennen kuin näet tuloksen. 2. Tee sopimukset ja työnjako selkeästi ja kirjallisesti. 3. Ehkä se räppärille tärkein, olen oppinut räppäämään ;)

Ensimmäinen, mitä Stenkka koskaan sanoi minulle, oli: "sul on hyvät lyriikat, mut paska flow." Niin Kale sitten opetti mulle, kuinka räpätään ja nyt osaan sen.

CP: No OK. Sopimisestahan aina kiinni tietty, ja luotettavuudesta ennenkaikkea. Aika paljon hommaa kyllä ihmiselle joka on uusien asioiden kanssa tekemisissä. Mutta hienoa että kaikesta huolimatta olet päässyt nyt tähän asti.

MB: Kyllä. Ihan liikaa hommaa. Mutta joo, ei ole tavatonta, että uuden artistin alkutaival on kivinen. Tästä vain opittiin.

CP: Uskotko levyn tulevan tänävuonna?

MB: Tässä vaiheessa kyllä. Vaikkei Pyhimys edes ole levyni vastaava tuottaja, hän ilmaantui jo toisen kerran elämässäni oikeana pyhimyksenä ja pistää levyn nyt pakettiin. Kalelle olen ehdottoman kiitollinen taitojen opettamisesta ja Mikolle puolestaan siitä, että hän ei antanut projektin jäädä roikkumaan, vaikkei hän enää edes virallisesti tuota minua.

CP: Hienoa! Mikko on hieno mies selvästi. Jäämme odottelemaan julkaisupäivää. Mutta millainen kokonaisuus levystä nyt loppujen lopuksi tuli?

MB: Suurimpia muutoksia tehtiin kappaleeseen, joka nyt loppujen lopuksi päätettiin jättää julkaisematta ja sen tilalle laitettiin toinen. Ei koskaan enää- nimi kertoo oikeastaan kaiken sisällöstä. Levy tulee olemaan paketti menneisyyttäni, sitä mikä teki minusta Mercedes Bentson. Kokemuksiani, jotka tekivät minusta sen, kuka olen tänään, mutta joita en enää anna itselleni tapahtua. Levyni kansissa tulen esiintymään "ruumiina" ja sekä, se, että levyn nimi symboloivat minulle sitä, että menneisyyteni on nyt paketissa, kaikki mitä olen haastatteluissa näiden vuosien aikana käsitellyt, olen haudannut levyni kansien väliin ja olen valmis menemään vihdoin eteenpäin.

CP: Bless the lord and pass the ammunition.

MERDECES BENTSO FACEBOOK

TYKKÄÄ FACESSA TÄSTÄ 

Petettyjen Puolue esittäytyy! Virta ja valuutta sinkkuvideo nyt ulkona!

Petettyjen Puolue esittäytyy. Uunituore sinkkuvideo Virta ja valuutta löytyy nyt Youtubesta kuin myös Spotifysta, jossa voit lisätä kappaleen soittolistallesi. Tulevan levyn julkaisee Monsp Records. Katso kappale alta HD:na ja koko näytöllä!

KATSO VIDEO TÄSTÄ

SPOTIFY

"Jo muinaisessa egyptissä tuli viljelijän pyytää hallitsijalta lupa saada vetää kanava Niilistä omalle viljelysmaalleen. Elämä oli kiinni hallitsijan suopeudesta ja anglosaksisessa kielessä pankki on lainannut termistönsä joen liikkeistä.

Petettyjen puolueen maailmassa mellakkapoliisi särkee sydämensä pidättäessään nälkäisen mielenosoittajan. Siellä kaikki lait ovat raamatullisia ja kaikkien länsimaiden kirjakielet vapaamuurarien ylös kirjaamia. Sammakko ei pakene hitaasti lämpenevästä vedestä, toisaalla orjat puhuvat omaa salakieltään piiskanpitäjien vahtiessa. Tarkka-ampujat tähtäävät muurien harjalta sisäänpäin, kansan omaksi parhaaksi.

Kuusihenkinen Petettyjen puolue kertoo tarinaa dystopisesta mielikuvitusmaasta. Jos se hirviö puhuisi totta, se voisi olla liian kivuliasta kestettäväksi."

Tiedätkö mitä sinulle tehdään? Totuus populäärimusiikista

 

Totuus populäärimusiikista oikein hienosti tiivistettynä.

Lokakuun haastis: Mercedes Bentson Verikosto

Moikka Linda! Millaisissa tunnelmissa syksyä vietetään? Alkaa jo pakkanen nakertaa pikkuhiljaa.

- Moi! Kiireisissä. Julkaisukuvioita valmistellessa. Yksin hoidan asioita ilman minkäänlaista aiempaa kokemusta niin pieni stressi päällä.

Ahaa, aivan. Julkaisupolitiikka on selvyyden puolella siis jo kuitenkin?

- On. Monsp toimii jakelijana.

 Selvä homma, kuulostaa hyvältä. Sitten viime kuulumisten jälkeen olet ilmeisesti jättänyt politiikan, tai ainakin muutoksia sillä saralla elämässä?

- Pitää paikkansa. Koin että mun on helpompi olla oma itseni kun en lokeroidu minkään poliittisen käsitteen alle. Kun julkaisin esimerkiksi Munaton mies- kappaleeni, tuntui että sain siitä kuraa niskaani ihmisiltä, jotka olivat olettaneet minun olevan tietynlainen aikaisempien poliittisten linjauksieni vuoksi. Nyt kun en kuulu mihinkään puolueeseen tai järjestöön, koen että uskallan vapaammin ilmaista itseäni myös taiteessa, pelkäämättä että minun odotetaan edustavan tiettyä mielipidettä. Nyt minun ei tarvitse edustaa näkemyksissäni mitään poliittista suuntausta mielipiteissäni tai pelätä etteivät sanomiseni sovi tiettyyn raamiin. En siedä sitä että ylhäältä käsin sanellaan kehykset ja valmiit mielipiteet ja arvot joista ei saa poiketa. Haluan edustaa vain itseäni, en ketään muuta. Olen koko ikäni taistellut niin kulttuurisia kuin yhteiskunnallisiakin raameja vastaan niin en voi nyt hyväksyä politiikan nimissä niitä asetettavan itselleni jälleen kerran.

Ymmärrettävää. On vaikea nykyisin olla lokeroitumatta johonkin, vaikka yksittäisen mielipiteen vuoksi. On väärin leimata ja tuomita ihmisiä laittamalla johonkin tiettyihin raameihin ja siitä mihin asetetaan ei saisi poiketa. Me kaikki olemme kuitenkin vain ihmisiä. Sitä tuntuu olevan joskus vaikea ihmisten muistaa nykypäivänä.

 Mutta asiaan. Julkaisit juuri uuden musiikkivideon Verikosto. Mistä kappale oikeastaan kertoo?

- Nimensä mukaisesti Verikostosta ;) Ei siis yleisesti henkirikoksista tai kostamisesta vaan nimenomaan siitä kun toisen ihmisen kuolema kostetaan verellä. Videon toteutuksesta vastasi Aino Suni ja minä.

Video on tyylikäs ja mukana on gangstereita. Miten sait heidät mukaan teokseen ja miten idea videoon syntyi?

- Itseasiassa idea syntyi yhdessä heidän kanssaan. Olen aina tuntenut kaikenlaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista ja haluan että jos puhun vakavista asioista kuten alamaailmojen välien selvittelyistä, mukana on ystäviäni jotka tietävät asiasta enemmän kuin minä. Itse olen nähnyt näitä asioita vain ympärilläni ja sen kautta mitä ystäväni ovat kokeneet, videollani sen sijaan on mukana monia ihmisiä jotka ovat tehneet itse vakavia rikoksia ja yksikin videollani esiintyvistä miehistä istuu edelleen elinkautisia vankeustuomiota.

Videolla vilisee alamaailman henkilöiden lisäksi myös erillaista symboliikkaa mm. uskontoon liittyen. Kuvataanko sillä loputonta verenvuodatuksen kierrettä? Entäpä roolisi morsiamena?

- Verikosto on peräisin Raamatusta ja myös siteeraan Raamattua lähes jokaisessa biisin säkeistössä. Roolini morsiamena kuvaa uhrausta ja sitä että toivoisin ettei kukaan läheiseni tai ystäväni joutuisi tämän kierteen uhriksi vaan tavallaan uhraan itseni sen edestä ettei tämä kierre jatkuisi.

Olen itse henkilökohtaisessa elämässäni hyvin hengellinen ja siksikin on mielenkiintoista että Raamatusta löytyy niin paljon viitteitä verikostoon. Jos joku on ollut tarkka, on ehkä huomannut jokaisella videollani joitakin uskonnollisia viittauksia.

Voimmeko odottaa levyä julkaistavaksi vielä tämän vuoden aikana, tai kenties alkuvuodesta?

- Julkaisu ei ole enää minun käsissäni, olen oman osuuteni tehnyt ja muut hoitavat julkaisupuolen loppuun.

Mercedes Bentso Facebook 

Collapse Promotions TYKKÄÄ 

Kendrick Lamar ja uuden albumin väitelmä josta kaikkien pitäisi puhua

Alla on suomennos Tom Barnesia, mic.com:ista.

"Kendrick Lamar tiesi että To Pimp a Butterfly tekisi valtavan vaikutuksen kun se ilmestyy. Ennen kuin albumi julkaistiin, Lamar tarinoi jo kuinka levyä "opetettaisiin lukion kursseilla jonain päivänä." Hän on oikeassa. Jokainen raita To Pimp a Butterflyllä on monimutkainen katselmus rotujen välisiin suhteisiin, niin poliittisesti kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Ne ovat tiiviitä, akateemisesti ja historiallisesti tietoisia, ja ne esittävät yhden massiivisen väitöksen rotujen välisistä suhteista: Kulturalismi vastaan struktualismi. Tämä tarkoittaa että Kendrick hyökkää rakenteellisen rasismin kimppuun amerikassa, samaan aikaan vihjaillen että musta kulttuuri itsessään sattumalla syyllistyy rodulliseen epätasa-arvoon. Kyseessä on ajatus joka on saanut monet ihmiset todella vihaisiksi.

Tämä on noussut aikaisemminkin esiin. Lamarin usko siihen että musta kulttuuri on osittain syyllinen maamme nykyisiin rodullisiin ristiriitoihin sai hänet keskelle soppaa tammikuussa. Puhuessaan Billboardille viimeisimmistä tapauksista koskien rasistista poliisiväkivaltaa, hän sanoi:

"Minä toivon että joku katsoisi meidän asuinympäristöämme tietäen että tilanne on jo valmiiksi sellainen mentaalisesti että se on aivan päin vittua. Se mitä tapahtui Michael Brownille, sitä ei olisi pitänyt koskaan tapahtua. Koskaan. Mutta kun meillä ei ole kunnioitusta itseämme kohtaan, kuinka voimme kuvitella heidän kunnioittavan meitä? Se alkaa meistä. Älä aloita vain mielenosoituksella, älä aloita ryöstelyllä kaupoista. Se alkaa meistä itsestämme."

 

Lamarin kommentit jakavat historiaa teorian kanssa rasismista jota monet pitävät vaivaavana, ja sama logiikka jatkuu läpi hänen koko albuminsa. Aikaisemmin useat kulttuuriset hahmot hyökkäsivät Lamaria kohti kommenttien takia. Räppäri Azealia Banks twiittasi että kyseessä oli "tyhmintä paskaa jota olen koskaan kuullut mustan miehen suusta." ja "Lol, tiedätkö sukupolvellisista köyhyyden, rasismin ja syrjinnän vaikutuksista?" hän kirjoitti.

Mutta Lamar ei ole mikään idiootti. On selvää että kyllä hän tietää. Sen sijaan että hän olisi sivaltanut takaisin kriitikoilleen Twitterissä, hän yksinkertaisesti julkaisi To Pimp a Butterflyn. Albumi kääntää kriittisen silmän kohti molempaa ideaa koskien rasismia amerikassa: Teoriaan siitä että kaikki syrjintä on vakinaista, ja ideaa siitä että osa siitä on kutsuttu käytöksemme kautta.

Kulturalistinen perinne. Kulturalistit pitävät tuota yhtenä suurimmista esteistä rasismin eliminoimisessa joka tulee mustan kulttuurin havaituista puutteista. W.E.B Du Bois oli yksi ensimmäisistä suurista ajattelijoista työntäen ideaa eteenpäin. 1899 vuoden esseessä nimeltä "The Philadelphia Negro" De Bois, New Yorker kirjoittaja Kelefa Sannehin mukaan, auttoi muokkaamaan sosiologian kenttää. Du Bois väitti että valkoisten täytyy tehdä osansa pysäyttääkseen työntekijöiden syrjintä joka on "moraalisesti väärin, poliittisesti vaarallista, teollisesti tuhlaavaista ja sosiaalisesti hassua." Mutta mustilla oli myös oma vastuunsa työskennellä "negro rikollisuutta" vastaan ja sopeutua enemmän valtavirran normeihin.

Monet modernit kirjoittajat ovat käsitelleet yksityiskohtaisesti näitä väitteitä. Tämä on sen kaltaista ajattelua joka, pahimmillaan, johtaa ihmiset kiinnittämään rasismin "yksilön housujen pituuteen." Hiljattain kultturalistinen väite on löytänyt kodin hip-hopissa. Sosiologi Orlando Patterson, new anthologyn editoija joka yrittää elvyttää kulturalistinen perinteen, uskoo tähän erityisesti. Vuoden 2006 New York Timesin artikkelissa, hän tutki juttua suurista määristä mustia miehiä jotka lopettivat koulun kesken eräässä koulussa. Pattersonin vastaus on että kyse on "coolina esiintymisen kulttuurista": "Näille nuorille miehille, se oli kuin huumetta, kadulla hengaaminen koulun jälkeen, siististi pukeutuminen ja shoppailu, seksuaaliset saavutukset, bilehuumeet, hiphop musiikki ja kulttuuri."

Kyseessä on vaarallinen idea, vaarallinen koska se uhkaa olla välittämättä todellisesta ja suorasta systemaattisesta toiminnasta mustia ihmisiä kohtaan Yhdysvalloissa. Mutta se ei ole sellainen jota vakavat rasismin kriitikot voivat jättää huomiotta. Räppärinä Lamar pysyy tutkimassa hänen omaa rooliaan mustan kulttuurin muokkaamisessa. Kappaleessa "You Ain`t Gotta Lie (Momma Said) Lamar kuvaa nuoren lapsen tapaamista joka yrittää tehdä häneen vaikutuksen. "Kysyt missä horot ovat? tehdäksesi vaikutuksen minuun / kysyt "Missä rahasäkit ovat?" tehdäksesi vaikutuksen minuun." Hän räppää. "Se kaikki on vain päässäsi, homie."

Tuo on albumin ydin idea: Lamar on huolissaan hänen roolistaan ikuistaessaan hiphop kulttuuria, hyvässä ja pahassa. Monissa kappaleissa hän lausuu: "Muistan kuinka sinä olit ristiriidassa, käyttäen väärin vaikutustasi / joskus minä tein samoin." Levy voidaan nähdä oikean sanoman etsimisenä, rohkaistaakseen vaikutuksellaan muita. Lopussa, hän väittää löytäneensä sen: "Haluan mennä takaisin kaupunkiin ja kertoa tyypeille mitä minä opin," hän sylkee. "Sana on kunnioitus."

Ei kumpikaan kulturalismista tai strukturalismista. Mitä hän sanoo on paljon enemmän kuin yksinkertainen "nosta housusi ylös" argumentti. Yksi kova laini on: "Joten miksi itkin kun Trayvon Martin oli kadulla? / kun jengielämä laittaa minut tappamaan vielä itseäni mustemman? / Tekopyhä!" Joillekin, tämä näyttää keinolta oikeuttaa rasistiset lait ja toimet jotka johtivat 17-vuotiaan Martinin kuolemaan vuonna 2012.

Mutta tuo missaa pointin kokonaan. Lamarin "Tekopyhä!" on keino hänelle tiedostaa että hän uskoo kumpaankin, kulturalistiseen ja struktualistiseen argumenttiin tiettyyn pisteeseen, mutta ei hyväksy kumpaakaan dogmana. Se on rohkea tapa romahduttaa historiallinen vastarinta johon Lamar ei välttämättä usko, koska liian usein se pienentää yksilön roolia ja jonkun Lamarin kaltaisen toivoa maailmaa muuttavan albumin tekemiseen.

"Äitini kertoi minulle aina, "Kuinka kauan aiot esittää uhria?" Lamar kertoi Rolling Stonelle. "Voin sanoa että olen raivostunut ja vihaavani kaikkea, mutta mikään ei todella muutu ennen kuin minä muutan itseni. Joten se on aivan sama kuinka paljon hevonpaskaa me olemme nähneet yhteisössämme, olen tarpeeksi vahva sanoakseni että vitut siitä ja tiedostaa itseni ja oman taisteluni."

Asia ei ole kyllä tai ei Lamarille. Kyseessä on vastoinkäyminen, ja kysymys johon ei voi vastata dogmaattisilla vastauksilla. Tämä on vaarallinen ja tarvittava albumi. Ei ole olemassa helppoja vastauksia. Mutta tämä on se miksi se on niin merkittävä. Toivottavasti sen kontroversaalius toimii katalystina, synnyttäen lisää ajatuksellisia keskusteluita. Niiden kautta, minkä väylän ne ottavatkaan, me voimme ehkä kehittyä kohti enemmän oikeudenmukaista yhteiskuntaa."

LEVYN VOIT KUUNNELLA TÄSTÄ

Nigel Stanfordin hieno audiovisuaalinen esittely aiheesta tiede ja musiikki

Nigel John Stanford on Uusi-Seelantilainen muusikko joka on hyvin tunnettu työstään New Age ja Ambient genrejen parissa. Alla olevassa videossa voit nähdä hänen musiikillisten kykyjen laajuuden, kun hän soittaa rumpuja, pianoa ja virittää itse tekemiään instrumentteja, kuten pelikortteja. Videon nimi on Cymatics ja cymatics on äänitaajuuksien visualisoimisen tiedettä.

Nettisivuillaan Stanford selittää kuinka hän kiinnostui äänen visualisoimisesta:

"Vuonna 1999 katsoin dokumentin Synestesiasta, sairaudesta joka vaikuttaa aivojen audiovisuaalisiin toimintoihin. Ihmiset joilla on tämä sairaus, kuulevat äänen nähdessään kirkkaita värejä tai näkevät värin kun kuulevat tietynlaisia ääniä. Mnulla ei ole sitä (en usko niin) mutta olen aina tuntenut että bassotaajuudet ovat punaisia ja treble taajuudet ovat valkoisia. Tästä sain ajatuksen siitä kuinka siistiä olisi tehdä musikkivideo jossa visuaalinen elementti vastaisi aina kun syntyy ääntä. Monta vuotta myöhemmin näin joitain videoita Cymaticsista, äänitaajuuksien visualisoimisen tieteestä ja idea videolle syntyi."

Vaikka Stanfordilta meni jonkin aikaa kerätä kaikki tarvittavat osat tähän uskomattomaan sarjaan kokeita, hänellä oli vain kaksi päivää aikaa kuvata kaikki osiot. Hän väittää että kaikista mielenkiintoisin osa prosessia oli se kun hän teki musiikin videoon vasta kuvaamisen jälkeen. Saadakseen aikaan videossa nähtävät visuaaliset efektit hänen täytyi kokeilla outoja ääniä ja taajuuksia tavoittaakseen haluamansa kaavat. Kävi järkeen että hän ei esittäisi näitä kokeita musiikin tahdissa vaan kuvitteli musiikin joka sopisi visuaaleihin niitä kehitellessä.

Lähde

TYKKÄÄ FACEBOOKISSA NIIN PYSYT KÄRRYILLÄ

"Hoka hey" tarkoittaa "Tänään on hyvä päivä kuolla" - Nahko & Medicine for people marraskuun levysuosituksena

Nahko & Medicine for the people "Dark as night" kokopitkä julkaistiin 21. toukokuuta 2013 ja jos se ei ole vielä löytänyt tietään levysoittimeesi niin nyt kannattaa tutustua.

1. Aloha Ke Akua

2. Manifesto II

3. Risk It

 4. Warrior People

5. So Thankful

6. Budding Trees

7. Nyepi

8. 7 Feathers

9. Black As Night

10. On The Verge

11. My Country

12. I Mua

Ensimmäinen 10 minuuttia löytyy esimerkiksi tästä ja suosittelen HD ja koko näytöllä:

 "Musiikillisena kollektiivina meidän missiomme on olla motivaationa ja inspiraationa kaikille jotka ovat tulleet heimomme jäseniksi. Globaalin yhteisömme kautta meillä on käytössä välineet joita tarvitaan muutoksen tekemiseen, toimintaan ja tietoisuuden levittämiseen kuinka elää harmoniassa Gaian kanssa. Olemme kunnioitettuja että saamme olla voima positiivisille ja luoville mielille näiden usein korruptuneiden aikojen keskellä. Sinun luottamuksella ja tuella, me nöyrin mielin hyväksymme tämän roolin ja lausumme rukouksemme tavoitteenamme saada aikaan suoraa toimintaa... "Hoka hey" tarkoittaa "Tänään on hyvä päivä kuolla", mutta ehkä sinun avullasi, se voi muuttua paremmaksi päiväksi elää. Kiitos vielä kerran rakkaudesta ja tuesta. Heimon jäsenet, kerääntykäämme yhteen tässä päivässä ollaksemme se muutos jonka haluamme nähdä huomisessa.

Kunnioituksella ja rakkaudella, Nahko and Medicine for the People."

Levyn voit ostaa TÄSTÄ

Kotisivuilla bändin esittely

FACEBOOK
TYKKÄÄ BLOGISTA FACESSA NIIN PYSYT KÄRRYILLÄ 

Vuoden parhaimpia videoita - katso saksalaisten opiskelijoiden yllätys kodittomalle

Vuoden parhaimpia videoita. Saksalaiset opiskelijat yllättävät kodittoman miehen.

"Mitä hyötyä siitä on? Ei yksinkertaisesti mitään!" Pearl Jam laulaja Eddie Vedder ottaa kantaa.

"Mitä vittua? Mitä vittua? Me voimme saada yhteen näin monta ihmistä pitämään rauhallista aikaa keskenään. Meillä on moderni teknologia. Me voimme tavoittaa ystävämme. Me tiedämme mitä he ajattelevat ennen kuin he ajattelevat sen. Mainostajat tietävät mitä me ajattelemme ennen kuin me ajattelemme sitä. Meillä on teknologia - kaikki tämä käsissämme. Samaan aikaan kun jotain näin positiivista tapahtuu, samaan vitun aikaan, ei edes niin pitkän matkan päässä, ne pudottavat pommeja toistensa päälle. Mitä vitun vittua?

Minä vannon Jumalan nimeen, tuolla on ihmisiä jotka etsivät syitä tappaa! He etsivät syitä mennä rajojen yli ja ottaa maa haltuun joka ei kuulu heille. Heidän pitäisi tulla vittuun sieltä, ja keskittyä omiin vitun asioihinsa... Kaikki haluavat samojo asioita. Saada lapsia, syödä, kukoistaa, maalata taulun, tehdä taidetta, kuunnella musiikkia, naida hieman lisää, hankkia toisen lapsen, syödä, työskennellä, syödä, työskennellä, rakastaa, rakastaa, rakastaa, kaikki me olemme samanlaisia! Joten miksi ihmiset sotivat? Lopettakaa se vitun paska, nyt! Nyt! Nyt! Me emme tahdo antaa heille rahojamme. Me emme tahdo antaa heille verojamme lapsien pommittamista varten! Nyt! Ei enää, nyt!"

Jarspis`s Allstars - Suomalaisen punkin nousukausi jatkuu

"Monilla Linnunradan sivistyneemmillä, itäisillä planeetoilla se on jo syrjäyttänyt suuren Ensyclopedia Galactican, sillä vaikka siinä on runsaasti puutteellisuuksia, ristiriitaisuuksia ja suoranaisia epätarkkuuksia, se on ylivoimainen vanhanaikaisempaan kilpailijaansa nähden kahdessa suhteessa. Ensinnäkin se on hieman halvempi, ja toisekseen sen kanteen on painettu suurilla ystävällisillä kirjaimilla sanat JARSPIS'S ALLSTARS."

Riihimäkeläis-Hyvinkääläinen kolmen miehen punkrock kokoonpano Jarspis`s Allstars julkaisi juuri erittäin tarkistamisen arvoisen bändin nimeä kantavan debyytti pitkäsoittonsa.

Hessu, Pikkukimmo ja Jarspis muodostavat orkesterin jonka musiikissa ovat läsnä vahvasti ysärivaikutteet sekä rap/puhelaulu tyyppinen ulosanti, sanoituksissa on täyslaidallinen kapinaa, tunnetta sekä "nuoren miehen" keloja maailmasta.

Ennen kokopitkää bändi on julkaissut muutamia promoja sekä Läpi ovesta EP:n (2011).


"Suo, kuokka ja keskiluokka, ei mikään utopia, on vauraimmat vankeja ja viisaat väliinputoojia, tee niinku tuntuu hyvältä, älä usko sitä rienaajaa, haluu pahin parittaja  sut kadulle tienaamaan, mammonan markkinat meidät mielellään niputtais, mut me harataan vastaan ihan vaan et niitä vituttais, niitä kyllä riittää ketkä tahtovat raataa, säästäköön saiturit, johtajat johtakoon maataan, teen niinku lystään, ei mul oo hätäpäivää, en mieti eläkkeitä, mä mietin tätä päivää, tahtoo taiteilija kokee kaikilla aisteillaan, maailmaa maistellaan, vastaan taistellaan"

Vuodesta 2008 keikkaillut Jarspis`s Allstars aloitti erittäin vakuuttavasti 19.7 "A fool and his money are soon parted" levynjulkaisukiertueensa Hyvinkään rockbaari Jalostamosta. Tsekkaa tallenne:

Tulevina kuukausina bändin voi käydä tarkistamassa mm. Helsingissä, Järvenpäässä ja Jyväskylässä. Kaikille punkrockista ja hyvästä meiningistä pitäville keikalla käyntiä voi suositella lämpimästi koska yhdistelmä toimi erinomaisesti.

Koko keikkakalenterin sekä tarkemmat infot bändistä, musiikista ja muusta mukavasta löydät kotivuilta osoitteesta: www.punkrockallstars.com ja Facebookin osoitteesta https://www.facebook.com/pages/Jarspiss-Allstars/54515448298?fref=ts

Koko levyn voi kuunnella ilmaiseksi Spotifystä: http://open.spotify.com/album/5lqygjV2jYOnPmTWnijSXG

ja halutessaan sitä saa tilattua kotiin vaikkapa Äxän sivuilta: http://www.levykauppax.fi/artist/jarspiss_allstars/jarspiss_allstars/#cd

"Miksi teeskennellä ettemme tiedä että toimitusjohtajat ovat sairaus?" kysyy Serj Tankian Harakirilla

Armenialais-amerikkalainen lauluntekijä ja aktivisti Serj Tankian julkaisi kolmannen väkevän sooloalbumin Harakirin viime vuoden heinäkuussa. Harakiri on miehen itsensä tuottama, samoin kuin kaksi aikaisempaa sooloa Elect the dead ja Imperfected Harmonies.

Serj lähestyi kirjoittamista tällä levyllä hieman eri tavalla kuin aikaisemmin: "Käytin Applen iPadia kirjoitus instrumenttina kolmen kappaleen luonnostelemiseen levylle" Serj kertoo. "Meidän on huijattava itsemme kirjoittamaan eri tavoilla saavuttaaksemme odottamattomia tuloksia". Levyllä kuullaan Tankianin lisäksi vierailevia esityksiä kiertuebändi F.C.C:ltä - Dan Monti on kitarassa, Mario Pagliarulo bassossa, ja Troy Zeigler rummuisssa. Monti on lisäksi miksannut ja suunnitellut levyä Serjin kanssa yhteistyössä. Levyn on masteroinut Vlado Meller (mm. Metallica, Red hot chili peppers, Kanye West).

Tarkemmin levyä kotisivuillaan kuvaillessaan Serj käyttää apuna kappaleiden nimiä:

"Rakkaus/viha suhteen runsauden sarvi (Cornucopia) Gaian kanssa on saanut meidät huutamaan "Vittu! Selvitetään tämä homma! (Figure it out) Toimitusjohtajat ovat sairaus." Kaikesta hyötyä hakevan kapitalismin ainoa kohtalo on ihmisten/ympäristön tuho. Ching Chime, pienen pieni gangsta perhosen (Butterfly) draama paljasti, että ihmiskunnan kyyneleet ovat määrällisesti suuremmat kuin maapallon ensimmäiset sateet.

Me olemme todistaneet suuressa mittakaavassa rituaalisen itsemurhan (Harakiri) repivän ulos uhrien miehitetyt kyyneleet (Occupied Tears), joiden puolesta rukoilevat uhrit muuttuivat hyökkääjiksi luoden kukistetun hiljaisuuden (Defeading Silence) jonka läpi me kuulemme äänen anelevan "Unohda pulmani" (Forget me knot) minun lapseni." 

Tositeeveestä (Reality TV) on tullut palava syytelmä yhteiskunnasta jota voi parhaiten kuvailla kouluttamattomaksi demokratiaksi (Uneducated Democracy). Evoluution tyttäret kiemurtelevat eteenpäin (Weave On) valuttaen verta heidän syyllisistä käsistään lipun päälle, maailman tasavallan korvautuessa imperiumiksi."

Katso alta kahdesta sinkusta julkaistut videot. Todella vaikuttava Harakiri video pitää sisällään faktoja muunmuassa eläinten itsemurhista, geenimanipuloidusta ruoasta ja liikalihavuudesta sekä lainauksia Jean-Paul Sartre:lta ja Ralph Waldo Emerson:lta.

1. Cornucopia
2. Figure It Out KATSO VIDEO
3. Ching Chime
4. Butterfly
5. Harakiri KATSO VIDEO
6. Occupied Tears
7. Deafening Silence
8. Forget Me Knot
9. Reality TV
10. Uneducated Democracy
11. Weave On

12. Revolver (Deluxe Edition bonus track)

13. Tyrants Gratitude (Deluxe Edition bonus track)

Levyn voit kuunnella kokonaisuudessaan TÄÄLTÄ ja ostaa sen vaikkapa TÄÄLTÄ.

Serj Tankianin FB, KOTISIVUT ja TWITTER.

Suomessa livenä miehen pääsee näkemään halutessaan tämän vuoden JURASSIC ROCKISSA jossa pääesiintyjänä on System of a Down.

Käy tykkäämässä myös blogin FB sivusta niin saat ilmoituksen aina kun jotain uutta julkaistaan.

"Salainen tapaaminen joka muutti räp-musiikin ja tuhosi sukupolven"

Alla oleva teksti on vapaa suomennos internetissä julkaistusta kirjeestä.

"Hei.

Yli 20 vuoden jälkeen olen päättänyt vihdoin kertoa maailmalle mitä todistin vuonna 1991, joka uskoakseni oli yksi suurimmista käännekohdista populaarimusiikissa, ja lopulta amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Olen tuskaillut pitkään punniten hyviä ja huonoja puolia tämän tarinan julkaisemisessa koska olin haluton paljastamaan yksilöitä jotka olivat paikalla sinä päivänä. Joten päätin yksinkertaisesti jättää pois nimet ja kaikki yksityiskohdat jotka voisivat riskeerata minun ja muiden hyvinvoinnin jotka olivat, kuten minut, vedetty mukaan johonkin johon he eivät olleet valmiita.

80-luvun lopun ja 90-luvun alun välisenä aikana, minä olin niin kutsuttu "päätöksen tekijä" yhdessä hyvin vakiintuneessa yhtiössä musiikkiteollisuudessa. Minä tulin Euroopasta 80-luvun alussa ja vakiinnutin itseni nopeasti bisneksessä. Teollisuus oli erillainen silloin. Teknologia ja media eivät olleet ihmisten saatavilla samalla tavalla kuin nykyisin, teollisuudella oli enemmän valtaa ihmisiin ja sillä oli tarkoituksena vaikuttaa heihin millä tahansa halutulla tavalla. Tämä saattaa selittää sen miksi vuoden 1991 alussa, minut kutsuttiin pieneen tapaamiseen musiikkiteollisuuden sisäpiiriläisten kanssa suljettujen ovien taakse, keskustelemaan räp-musiikin uudesta suunnasta. Vähänpä minä tiesin siitä että meitä pyydettäisiin ottamaan osaa yhteen epäeettisimmistä ja tuhoisimmista bisnes ehdotuksista mitä olen koskaan nähnyt.

Kokous pidettiin yksityisasunnossa Los Angelesin laitamilla. Muistan että siellä oli noin 25 tai 30 ihmistä, joista useimmat olivat tuttuja kasvoja. Vitsailimme tuntemieni henkilöiden kanssa kokouksen teemasta, sillä useat meistä eivät välittäneet räp-musiikista eivätkä nähneet syytä miksi heidät oli kutsuttu yksityiseen kokoontumiseen puhumaan räpin tulevaisuudesta. Osallistuvien joukossa oli pieni joukko tuntemattomia kasvoja, jotka olivat keskenänsä eivätkä pyrkineet sosialisoimaan piirinsä ulkopuolella. Heidän käytöksensä ja virallisen ulkonäkönsä perusteella he eivät näyttäneet olevan meidän toimialaltamme. Rento jutustelumme keskeytyi, kun meitä pyydettiin allekirjoittamaan salassapitosopimus, joka estää meitä keskustelemasta julkisesti kokouksessa esitetyistä tiedoista. Oli sanomattakin selvää että tämä kiehtoi ja joissain tapauksissa häiritsi monia meistä. Sopimus oli vain sivun mittainen, mutta hyvin selkeä koskien sitä että ehtojen rikkominen johtaisi työpaikan menettämiseen. Kysyimme useilta henkilöiltä mistä tässä kokouksessa oli kyse ja mikä oli syynä salassapitoon, mutta emme löytäneet ketään vastaamaan meille. Muutamat kieltäytyivät allekirjoittamasta ja kävelivät ulos. Kukaan ei pysäyttänyt heitä. Minun teki mieli seurata heitä, mutta uteliaisuuteni voitti. Mies "tuntemattomien" joukosta keräsi sopimukset meiltä.

Pian tapaamisen alkamisen jälkeen, yksi kollegoistani teollisuudessa (joka jääköön nimettömäksi kuten kaikki muutkin) kiitti meitä osallistumisesta. Sitten hän antoi vuoron miehelle joka esitteli itsensä ainoastaan etunimellä eikä kertonut mitään tarkempia henkilökohtaisia tietoja taustastaan. Luulen että hän oli asunnon omistaja mutta sitä ei koskaan vahvistettu. Hän kehui lyhyesti meitä kaikkia menestyksestä jota olemme saavuttaneet teollisuudessa ja onnitteli meitä valinnasta tähän pieneen ryhmään "päätöksen tekijöitä". Siinä vaiheessa aloin tuntemaan oloni hieman epämukavaksi tässä oudossa kokoontumisessa. Aihe vaihtui nopeasti kun puhuja alkoi kertomaan meille että yhtiöt joita edustimme olivat investoineet hyvin tuottoisaan teollisuuteen josta voisi tulla vieläkin palkitsevampi meidän aktiivisella osallistumisellamme. Hän selitti että yhtiöt joille työskentelimme olivat sijoittaneet miljoonia yksityisten vankiloiden rakentamiseen ja että meidän paikkamme vaikuttajina musiikkiteollisuudessa vaikuttaisi näiden investointien tuottavuuteen. Muistan monien meistä ryhmässä olleiden katsoneen toisiaan hämmentyneenä. Silloin en tiennyt mikä yksityinen vankila oli mutta minä en ollut ainoa.

Tietenkin joku kysyi mitä nämä tälläiset vankilat ovat ja miten tällä olisi mitään tekemistä kanssamme. Meille kerrottiin että nämä vankilat olivat yksityisomisteisten yhtiöiden rakentamia jotka saivat rahoitusta valtiolta vankien määrän mukaan. Mitä enemmän vankeja, sitä enemmän valtio maksaisi vankiloille. Meille tehtiin lisäksi selväksi että kun nämä vankilat ovat yksityisesti omistettuja, niin kun ne tulevat julkisesti kaupaksi, meillä olisi mahdollisuus ostaa osakkeita. Moni meistä perääntyi tämän vuoksi. Jälleen pari ihmistä kysyi mitä tekemistä meillä olisi asian kanssa. Sillä hetkellä kokouksen avannut kollegani teollisuudesta otti jälleen puheenvuoron ja vastasi meidän kysymyksiimme. Hän kertoi että kun meidät palkanneet olivat tulleet hiljaisiksi sijoittajiksi vankilabisneksessä, oli nyt heidän etunsa pitää huoli siitä että nämä vankilat pysyivät täynnä. Meidän työmme olisi auttaa tämän tapahtumista markkinoimalla musiikkia joka promotoi rikollista käyttäytymistä ja musiikkivalintana toimi räp. Hän vakuutti että tämä olisi hieno tilaisuus meille koska räp-musiikki oli nousemassa hyvin tuottaisaksi osaksi markkinoita yhtiöillemme, ja työntekijöinä meillä olisi myös mahdollisuus ostaa henkilökohtaisia osakkeita näistä vankiloista.

Yhtäkkiä hiljaisuus täytti huoneen. Olisi voinut kuulla neulan putoamisen lattialle. Muistan katselleeni ympärilleni ollakseni varma etten näe unta ja näin kuinka puolelta ihmisistä oli loksahtanut leuka auki. Hämmennykseni keskeytettiin kun joku huusi "Onko tämä joku vitun vitsi?" Sillä hetkellä tilanne muuttui kaoottiseksi. Kaksi miestä "tuntemattomien" ryhmästä tarttuivat mieheen joka huusi ja pyrkivät poistamaan hänet talosta. Muutama meistä, minä mukaanlukien, yritti keskeyttää tapahtuman. Yksi heistä veti esiin aseen ja me kaikki peräännyimme. He erottivat meidät muusta joukosta ja meidät kaikki neljä saatettiin ulos. Kokouksen avannut kollegani teollisuudesta kiirehti tapaamaan meitä ja muistutti meitä että olimme allekirjoittaneet vaitiolosopimuksen ja että kärsisimme seurauksista jos aikoisimme puhua tästä julkisesti tai edes niiden kanssa ketkä ottivat osaa tapaamiseen. Kysyin häneltä miksi hän olisi osana jotain näin korruptoitunutta ja vastasi että se oli suurempaa kuin musiikkibisnes ja että emme haluaisi haastaa sitä ilman että riskeeraisimme seuraamuksia. Me kaikki protestoimme ja kun hän käveli takaisin talolle muistan sana sanalta viimeisen asian jonka hän sanoi: "Tämä on nyt poissa minun käsistäni. Muista että allekirjoitit sopimuksen". Sitten hän sulki oven perässään. Miehet kiiruhtivat meidät autoihimme ja katsoivat kunnes olimme ajaneet pois.

Miljoona asiaa pyöri mielessäni kun ajoin pois ja lopulta päätin pysähtyä tien sivuun kerätäkseni ajatuksiani. Mietin yhä uudestaan kaikkea mielessäni ja kaikki vaikutti minusta hyvin surrealistiselta. Olin vihainen itselleni etten ottanut aktiivisempaa roolia sen kyseenalaistamisessa mitä meille esitettiin. Haluan uskoa että shokki siitä kaikesta peittosi paremman luontoni. Ikuisuudelta tuntuvan hetken jälkeen sain rauhoitettua itseäni tarpeeksi päästäkseni kotiin. En puhunut tai soittanut kenellekkään sinä iltana. Olin seuraavana päivänä toimistolla näkyvästi poissaoleva, mutta sanoin vain olevani huonovointinen. Ketään toista osastoltani ei ollut kutsuttu tapaamiseen ja tunsin syyllisyyttä, koska en voinut jakaa sitä mitä olin todistanut. Mietin ottavani yhteyttä niihin kolmeen muuhun jotka heitettiin ulos talosta mutta en muistanut heidän nimiään ja ajattelin että heidän jäljittäminen tulisi aiheuttamaan ei haluttua huomiota. Harkitsin julkisesti puhumista sillä riskillä että menettäisin työni, mutta tajusin että riskeeraisin luultavasti enemmän kuin työni enkä ollut valmis vaarantamaan perhettäni.

Mietin niitä miehiä aseiden kanssa ja sitä keitä he olivat? Minulle oli kerrottu että tämä on suurempaa kuin musiikkibisnes ja ainoa mitä pystyin tekemään oli antaa mielikuvitukseni juoksennella vapaana. Ei ollut vastauksia eikä ketään kelle puhua. Yritin hieman tutkia mitä yksityiset vankilat ovat mutta en löytänyt mitään musiikkiteollisuuden yhteydestä niihin. Kuitenkin se tieto mitä löysin vakuutti minut siitä kuinka vaarallista tämä vankilabisnes oikeasti on. Päivät muuttuivat viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Lopulta oli kuin koko tapaamista ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Se kaikki tuntui epätodelliselta. Minusta tuli yhä eristyneempi  ja lopetin teollisuuden tapahtumissa käymisen ellei se ammatin takia ollut välttämätöntä. Kahtena kertana, osallistuin samaan tapahtumaan kuin entinen kollegani. Kummallakin kerralla meidän silmämme kohtasivat mutta mitään muuta ei tapahtunut.

Kun kuukaudet etenivät räp-musiikki vaihtoi selvästi suuntaa. En ollut koskaan ollut fani mutta jopa minä pystyin huomaamaan eron. Räppärit jotka puhuivat politiikasta ja harmittomasta hauskanpidosta katosivat nopeasti kun gangstaräp alkoi dominoimaan radioaaltoja. Vain muutama kuukausi oli kulunut tapaamisesta mutta epäilin että silloin esitetyt ideat oli laitettu käytäntöön. Oli kuin käsky olisi annettu kaikille suurten yhtiöiden johtajille. Musiikki nousi listoilla ja suurin osa yhtiöistä oli enemmän kuin iloisia tehdessään voittoa. Jokainen niistä tuotti kuin liukuhihnalta omat gangstaräp esiintyjänsä. Kaikki nielivät sen, kuluttajat mukaanlukien. Väkivalta ja huumeiden käyttö tulivat pääasiallisiksi aiheiksi suurimmassa osassa räp-musiikkia. Puhuin muutaman tuttavani kanssa musiikkiteollisuudessa ja kysyin heidän mielipidettään uudesta trendistä mutta minulle kerrottiin kerta toisensa jälkeen että oli kyse tarjonnasta ja kysynnästä. Surullisesti moni heistä ilmaisi lisäksi musiikin lisänneen heidän ennakkoluulojansa vähemmistöjä kohtaan.

Minä lopetin virallisesti musiikkibisneksessä 1993 mutta sydämmessäni olin lähtenyt jo kuukausia aikaisemmin. Minä rikoin välini suurimpaan osaan tuttavistani ja poistin itseni asian parista jota olin joskus rakastanut. Otin hieman vapaata, palasin Eurooppaan muutamaksi vuodeksi, asetuin asumaan kauaksi kaikesta ja elin "hiljaista" elämää poissa viihteen maailmasta. Vuosien kuluessa, pidin salaisuuteni, pelokkaana sen jakamisesta väärän henkilön kanssa ja lisäksi hieman häpeissäni siitä etten ollut uskaltanut viheltää pilliin julkisesti. Mutta kun räp muuttui yhä hirveämmäksi, syyllisyyteni paheni. Onneksi, 90-luvun lopulla pystyin käyttämään internettiä, mitä ei ollut aikoinani käytössä, tietolähteenä ja minun oli helpompi tutkia sitä mitä nyt kutsutaan vankilateollisuuskompleksiksi. Nyt kun minulla on parempi käsitys siitä miten yksityiset vankilat toimivat, asiat ovat minulle paljon selkeämpi kuin koskaan aikaisemmin.

Näen kuinka räp-musiikin rikollistaminen näytteli suurta roolia promotoidessaan rodullisia stereotypioita ja johti harhaan niin monia nuoria mieliä, ottamaan itseensä nämä ihannoidut rikolliset käyttäytymismallit jotka johtavat usein vangitsemiseen. 20 vuotta syyllisyyttä on painava taakka kantaa mutta vähintä mitä voin tehdä nyt on jakaa tarinani, toivoen että räp-musiikin fanit ymmärtäisivät kuinka heitä on käytetty viimeiset kaksi vuosikymmentä. Aion kuitenkin pysyä nimettömänä selkeistä syistä, minun tavoitteeni nyt on saada tämä informaatio eteenpäin niin monelle ihmiselle kuin mahdollista. Ole kiltti ja auta minua levittämään sanaa. Toivoen että muut jotka olivat tapaamisessa vuonna 1991 inspiroituisivat tästä ja kertoisivat omat tarinansa. Kaikkein tärkeimpänä kuitenkin, jos edes yksi elämä on koskettunut tarinastani, minä rukoilen että se saa syyllisyyteni painon tuntumaan hieman enemmän siedettävältä.

Kiitos."

LÄHDESIVUSTO

KÄY TYKKÄÄMÄSSÄ BLOGIN FACEBOOK SIVUSTA

Pitkäsen Matti ja Nojatuoliblues

Pitkäsen Matti julkaisee Roihis Musican kautta ensimmäisen pitkäsoittonsa Nojatuoliblues 22.3.2013

"Pitkäsen Matti on folk -räpin uusi lupaus. Tämä viulua soittava entinen poliisi, Kosovossakin rauhaa turvannut nuori mies, liikkuu debyyttialbumillaan jouhevasti Kalliosta Kosovoon ja Tampereen pollariduunista rakkauden työhön. Kaikkea tekemistä ryydittää räpin lisäksi hyvä folk -meininki ja levyä voisi kuvailla myös moderniksi kansanmusiikiksi."

Levyllä menossa mukana Yona ja Puppa J. Katso alta Rauhanmies videon kera. Levy on varmasti uuden Raappanan Tuuliajolla lätyn lisäksi parhaimpia hankintoja soimaan kesäiltoihin.

Nojatuolibluesia voi tilata ennakkoon muunmuassa seuraavista paikoista:

Katin Tavara

  LevykauppaX

TÄSTÄ pääset artistin Facebookkiin.