Empatian ja sympatian ero - Katso lyhyt mutta erittäin hyvä video aiheesta

Jos englanti ei taivu, niin alla sisältö tekstinä. Mutta kannattaa katsoa silti video.

Mitä on empatia ja miksi se on todella eri asia kuin sympatia? Empatia ruokkii yhteyttä. Sympatia ajaa pois yhteydestä.

Empatia on toisen perspektiivistä katsomista, sitä että pystyy ottamaan sen näkökulman itselleen ja tunnistamaan näkökulman toisen totuudeksi. Pysyä poissa tuomitsemisesta, joka ei ole aina helppoa. Toisen tunteen tunnistamista ja sen kanssa kommunikointia. Empatia on toisten ihmisten kanssa tuntemista. Empatia on sitä kun toinen on jumissa syvässä pimeässä kuopassa ja laskeudut sinne toisen luokse ja sanot: "Tiedän millaista täällä on ja sinä et ole yksin." Sympatia on sitä että kurkkaat kuopan reunalta sisälle ja huudat: "Oho, ompa sulla ikävät oltavat. En taida tulla sinne, mutta haluatko voileivän?" Empatia taas on valinta, se on haavoittuvainen valinta.

Koska jotta voin yhdistyä toisen kanssa, minun täytyy yhdistyä siihen osaan itsessäni joka tietää saman tunteen. Hyvin harvoin jos koskaan empaattinen reaktio alkaa sanoilla: "No onhan sulla ainakin..." Ja ihmiset tekevät noin hyvin usein. Maalaamme hopeareunuksen asialle. "Sain juuri keskenmenon! - Ai, no ainakin tiedät että voit tulla raskaaksi." tai "Luulen että avioliittoni on hajoamassa. - Ai, no ainakin sinulla on avioliitto." Usein hyvin vaikeiden asioiden ja keskusteluiden kohdalla, yritämme tehdä asiat paremmaksi. Mutta jos jaat toisen kanssa jotakin niin voit sanoa mielummin että "Huh, en edes tiedä mitä sanoa juuri nyt, mutta olen iloinen että kerroit minulle." Koska totuus on että harvoin vastaaminen saa mitään asiaan paremmaksi. Se mikä tekee jostakin helpompaa on yhteys toiseen.

TYKKÄÄ FACEBOOKISSA

CALM:in raportti modernin miehisyyden kriisistä - kuinka miehet kaatuvat helpommin elämän vastoinkäymisissä

Modernissa maskuliinisuudessa on kriisi. Miehet taistelevat selvitäkseen heidän henkilökohtaisessa ja ammattillisessa elämässään mielenterveysjärjestö CALM:in mukaan. Raportti, joka julkaistiin maailmanlaajuisena miestenpäivänä (19.11) etsii syitä siihen miksi miesten itsemurhaluvut ovat korkeimmillaan 15 vuoteen Britanniassa. (4500 tappoi itsensä viimevuonna). Itsemurha on tällä hetkellä suurin yksittäinen kuolinsyy 20-49 vuotiaiden miesten keskuudessa Englannissa ja Walesissa. Miehet tekevät 78% kaikista itsemurhista Isossa-Britanniassa. Naisten itsemurhat verrattaen ovat laskeneet.

CALM:n raportti "Modernin miehisyyden kriisi: Ymmärtääksemme syitä miesten itsemurhiin" analysoi paineita ja odotuksia joita miehet ja naiset kohtaavat jokapäiväisessä elämässään. Raportti selvitti että miehet epäonnistuvat selviämään kuin myös sen että he pitävät ongelmansa piilossa muilta. Suurinpiirtein puolet 1000 miehestä ja naisesta tutkimuksessa sanoivat kokeneensa jonkinlaista masennusta, kuitenkin naiset paljon suuremmalla todennäköisyydella puhuivat asiasta jollekulle tai hakivat apua itselleen. Kun kyseessä oli työ niin 42% miehistä sanoi että he tunsivat painetta olla perheen elättäjä, verrattaen vain 13% naisista tunsi samoin. Heistä ketä tutkittiin, miehet olivat suuremmalla todennäköisyydellä menettäneet työnsä aikaisemmin (54% miehistä, 35% naisista) ja olivat menettäneet työnsä enemmän kuin kerran (25% miehistä, 10% naisista). 29% miehistä tunsi ja uskoi että heidän kumppaninsa mielestä he olivat "vähemmän miehiä" jos he olivat menettäneet työnsä.

Kun heiltä kysyttiin ihmissuhteista niin 3/10 miehestä tunsi että heistä henkilökohtaisesti puuttui ominaisuuksia ja kykyjä joita romanttinen tai seksuaalinen kumppani katsoo/hakee toisessa. Miehet myös todennäköisemmin kuin naiset sortuivat riskikäyttäytymiseen viimeisen kolmen kuukauden ajalla, 73% miehistä ja 58% naisista. Miehet tunsivat myös ylimääräistä painetta pysyä vahvoina kriisin aikana. 42% miesvastaajista sanoivat että he uskovat että mies on "pääsääntöisesti vastuussa" emotionaalisesti vahvana olemisesta ja vastuun ottamisesta kriisin aikana, verrattaen vain 17% naisista tunsi samoin.

Puhuttaessa näistä löydöistä CALM:n pääjohtaja Jane Powell sanoi: "Tutkimus alleviivaa että miehet ovat usein pahimpia vihollisiaan ja että miehet tarvitsevat uudet säännöt selviytyäkseen. Vanhentuneet ja väärät miesten uskomukset ovat osoittautuneet tappaviksi ja perinteisesti "vahva", hiljainen suhtautuminen vastoinkäymisiin yhä kasvavassa määrin epäonnistuu suojelemasta miehiä. Miesten täytyy puhua ennen kuin he osuvat seinään kriisissä tai ennen kuin he "tuntevat olevansa tiensä päässä." Hän lisäsi. 

"Naisten normaali tapa vapaasti keskustella ongelmistaan on ehdottomasti syy naisten itsemurhien laskuun ja alleviivaa sitä että me tarvitsemme sukupuoleen perustuvan strategian itsemurhien estämiseen. Tähän mennessä hallitus tai yhteiskunta on epäonnistunut toimimaan estääkseen tämän ittsestä lähtöisin olevan mutta kuitenkin estettävissä olevan aviomiesten, kumppanien, veljien ja poikien teurastuksen." 

LÄHDE