Käännöksen on tehnyt Itsenäisyyspuolue (IPU) ja alustuksena Antti Pesonen todennut seuraavaa:
-RUOTSI EI OLE HYVÄKSYNYT ISÄNTÄMAASOPIMUSTA
Suomi allekirjoitti Naton isäntämaasopimuksen 4.9.2014. Sopimusta ei ole käännetty suomeksi ennen kuin Itsenäisyyspuolue (IPU) on sen nyt tehnyt. Suomen hallitus teki isäntämaasopimuksen Naton kanssa salassa kansalaisilta ja jopa ilman eduskuntakäsittelyä. Kyse on nimenomaan sopimuksesta, vaikka hallitus on muuta väittänyt välttääkseen sille epämukavan eduskuntakäsittelyn. On merkittävää, että sopimuksessa ei ole mitään varaumia edes Suomen alueen käytölle ydinaseiden tukialueena. Sopimus tuo vakavan sotilaallisen uhan Suomelle, sillä se sisältää Suomen alueen käyttämisen Venäjää vastaan: Sopimuksen johdannosta: ”Ottaen huomioon periaatteen NATO-joukkojen ja yhteistyökumppanien joukkojen komentamisesta ja kontrolloinnista NATO-komennon alla Suomen tasavallan maaperällä tai sen läpi rauhan, kriisin, hätätilan tai konfliktin aikana NATOn sotilaallisen toiminnan tukena;” - Siis "..Suomen maaperällä tai sen läpi.."
Tällaiseen uhkaan jokainen valtio varautuu sille mahdollisilla tavoilla. Käytännössä MOU-sopimus tekee Suomesta Naton eteentyönnetyn tukikohdan ja näin ollen Venäjän mahdollisesti suorittaman ensi-iskun kohteen Suomeen sijoitettuja sotavoimia ja mm. liikenteen solmukohtia vastaan.
Suomalaisille on kerrottu, että myös Ruotsi allekirjoitti samana päivänä 4.9.2014 vastaavan sopimuksen. Tieto on kuitenkin merkittävältä osin bluffia. Allekirjoituksesta huolimatta Ruotsi ei ole ainakaan vielä hyväksynyt sopimusta. Sopimus ei ole siellä voimassa, ja Ruotsissa sopimus menee eduskunnan käsittelyyn päinvastoin kuin Suomessa. Käsittelylle on myös annettu jatkoaikaa. Ruotsin uusi puolustusministeri Peter Hultqvist on kertonut, että ehdotus tuodaan eduskuntaan vasta vuonna 2016. Suomen ja Ruotsin NATOn kanssa tekemät sopimukset eivät ole samanlaiset, vaikka julkisuudesta on voinut saada sellaisen käsityksen. Sopimusten voimaantulopykälät ovat erilaiset. Suomen sopimuksessa kerrotaan, että sopimus astuu voimaan heti viimeisen allekirjoituksen jälkeen, eli sopimus on nyt voimassa. Ruotsin sopimuksessa kerrotaan, että sopimus astuu voimaan vasta, kun Ruotsi ilmoittaa NATOlle, että sopimuksen tiellä olevat esteet on poistettu. Nuo esteet ovat juridisia. Nykyinen Ruotsin laki tekee monellakin tapaa kyseisen antautumissopimuksen mahdottomaksi. Niin tekee myös Suomen laki, mutta siitä ei ole välitetty. Eduskuntakin on ohitettu hyvin kaukaa haetuilla viittauksilla epämääräisiin lauseisiin vanhoissa asiakirjoissa. Suomen MOU-sopimus on nyt IPUn nettisivuilla ja piakkoin se ilmestyy myös tärkeimpänä osana julkaistavaa pamflettia nimeltään ”Näin Suomea viedään”. Käännöstyö on tehty talkoilla ja varmasti siinä on omat puutteensakin, mutta ei tarkoituksella. Suomen MOU-sopimuksesta on tehty myös Suojelupoliisille ainakin yksi tutkintapyyntö, jossa myös Itsenäisyyspuolueen varapuheenjohtaja on allekirjoittajana. Tutkintapyynnössä kiinnitetään erityistä huomiota Suomen ja Venäjän välisen sopimuksen rikkoontumiseen sekä siihen, että sopimuksen mukaan atomiaseittenkin tuominen maahamme olisi mahdollista. Itsenäisyyspuolue vaatii sopimuksen irtisanomista ja vastuullisia päättäjiä oikeuden eteen. Tehty tutkintapyyntö jo mittaa korruption ja laillisuusvaltion tasoa Suomessa.
Tässä tuo Nato-sopimus, jota Suomen hallitus - tai edes mikään nykyisistä eduskuntapuolueista - ei ole halunnut kansalaisille kääntää:
YHTEISYMMÄRRYSSOPIMUS (MOU)
SUOMEN TASAVALLAN HALLITUKSEN JA
TRANSFORMAATIOESIKUNNAN (Headquarters, Supreme Allied Commander Transformation) JA NATON EUROOPAN JOUKKOJEN ESIKUNNAN KESKEN (Operaatioesikunnan, Supreme Headquarters Allied Powers Europe)
KOSKIEN ISÄNTÄMAAN TUKITOIMIA
NATO-OPERAATIOILLE / HARJOITUKSILLE / VASTAAVALLE SOTILAALLISELLE TOIMINNALLE
Sisällysluettelo
Johdanto
Osa 1 Määritelmät
Osa 2 Tarkoitus
Osa 3 Laajuus
Osa 4 Viiteasiakirjat
Osa 5 Vastuut
Osa 6 Taloudellinen tuki
Osa 7 Juridiset näkökohdat
Osa 8 Joukkojen suojaus
Osa 9 Turvallisuus ja informaation julkaiseminen
Osa 10 Aloitus, kesto ja lopetus
Osa 11 Muuttaminen ja tulkinta
Osa 12 Yhteys kansalliseen ja kansainväliseen lakiin
Allekirjoitus
Liite
Johdanto
Suomen
tasavallan hallitus, jota edustaa puolustusministeriö (Ministry of
Defence, MoD), Transformaatioesikunta (Headquarters, Supreme Allied
Commander Transformation, HQ SACT) ja NATOn Euroopan joukkojen esikunta
(Supreme Headquarters Allied Powers Europe, SHAPE), joihin tästä lähin
viitataan Osapuolina:
Ottaen huomioon Pohjois-Atlantin valtiosopimuksen (North Atlantic Treaty, NATO-sopimus), päivätty 4.4.1949, ja erityisesti sen artiklan 3;
Ottaen huomioon
Rauhankumppanuus-dokumentin (Partnership for Peace), jonka 10.1.1994
NATOn neuvoston kokouksessa mukana olleiden valtioiden päämiehet
hyväksyivät;
Ottaen huomioon
sopimuksen NATO-liittolaisten sotajoukkojen asemasta (Status of their
Forces, NATO SOFA), päivätty 19.6.1951, Pöytäkirjan kansainvälisten
sotilasesikuntien asemasta NATOssa (Pariisin protokolla), päivätty
28.8.1952, Sopimuksen NATO-valtioiden ja Rauhankumppanuus-valtioiden
sotajoukkojen asemasta (PfP SOFA), päivätty 19.6.1995, edellisen
lisäpöytäkirjan (Additional protocol to the PfP SOFA), päivätty
19.6.1995, ja tämän sopimuksen ylimääräisen lisäpöytäkirjan (Further
Additional Protocol to the PfP SOFA), päivätty 19.12.1997;
Ottaen huomioon
Sopimuksen turvallisuusyhteistyöstä Suomen ja NATOn välillä, päivätty
22.9.1994 ja Hallinnollisen sopimuksen luottamuksellisen informaation
välittämisestä Suomen hallituksen ja NATOn välillä, päivätty 3.7.2012;
Ottaen huomioon
periaatteen (käsitteen, concept) NATO-joukkojen ja yhteistyökumppanien
joukkojen komentamisesta ja kontrolloinnista NATO-komennon alla Suomen
tasavallan maaperällä tai sen läpi rauhan, kriisin, hätätilan tai
konfliktin aikana NATOn sotilaallisen toiminnan tukena;
Ottaen huomioon
periaatteen (käsitteen, concept) harjoituksista ja operaatioista,
joiden oletetaan tapahtuvan NATOn, Rauhankumppanuusjoukkojen
(Partnership for Peace, PfP) tai muiden NATO-komentoisten joukkojen
kanssa;
Ja huomioiden
Suomen tasavallan, tästedes "isäntämaa", tarpeet, ja Naton Euroopan
joukkojen (Allied Command Operation, ACO) ja Naton
transformaatio-osaston (Allied Command Transformation, ACT), tästedes
Strategiset (strategic commands, SCs), tarpeet;
OSALLISTUJAT OVAT PÄÄTYNEET SEURAAVAAN YHTEISYMMÄRRYKSEEN:
OSA 1
1. Määritelmät
Tälle yhteisymmärryssopimukselle ja sen jatkodokumenteille pätevät seuraavat määritelmät:
1.1 Joukot.
Kaikki osat NATO-komentoisista ja muitten valtioiden NATOn komennon
alla olevista joukoista, sisältäen kaiken henkilökunnan, eläimet,
materiaalin ja varusteet, sekä kaikki siviiliosat kyseisistä joukoista
kuten on määriteltynä NATO SOFA:ssa, Pariisin protokollassa ja PfP:ssä.
Tämä sisältää kaikki alukset, lentokoneet, ajoneuvot, varastot, välineet
ja ammukset, kuten ilma-, maa- ja meriliikenneresurssit, sekä näihin
liittyvät palvelut mukaanlukien näitä joukkoja lähettävät tai tukevat
alihankkijat.
NATOn alihankkijat.
Ei-suomalaiset yritykset, yksilöt ja järjestöt, jotka eivät asu
Suomessa, jotka palkkaa NATO, NATOn liittolaisvaltiot ja operaatioita
tukevat ei-NATO-valtiot, ja jotka järjestävät tarvikkeita ja/tai
palveluita millä tahansa toimialalla Suomen maaperällä osana
NATO-operaatiota, harjoitusta tai vastaavaa NATO-johtoista sotilaallista
toimintaa. Tämä sisältää alihankkijoiden työntekijät sekä heidän
alihankkijansa ja työntekijänsä operaation puitteissa, mutta ei sisällä
paikallisia yrityksiä, heidän työntekijöitänsä, heidän alihankkijoitaan
tai heidän työntekijöitään.
1.2 NATOn sotilaallinen toiminta.
Joukkojen suorittama sotilaallinen toiminta sisältäen harjoitukset,
koulutuksen, operationaalisen kokeilun ja vastaavat toimet, tai
strategisen, taktisen, huolto-, koulutus- tai hallinnollisen
sotilaallisen tehtävän; taisteluun johtava prosessi mukaan lukien
hyökkäys, joukkojen siirrot, huolto ja järjestelyt, jotka tarvitaan
tavoitteiden saavuttamiseen missä tahansa taistelussa tai kampanjassa.
1.3. NATO-komentaja. Sotilaskomentaja NATOn sotilashierarkiassa.
1.4. NATO-organisaatiot. Esikunnat ja organisoidut yksiköt NATOn komennon ja hallinnan alla.
1.5. Kansainväliset sotilasesikunnat.
Kansainväliset sotilasesikunnat NATOn integroidussa rakenteessa tai
joille on myönnetty tämä status NATOn Neuvoston/Puolustuskomitean
(NAC/DPC) toimesta. Tämä voi sisältää väliaikaisesti irrotettuja
yksiköitä esikunnasta.
1.6. Kansalliset esikunnat. NATOn komennossa olevien kansallisten joukkojen esikunnat.
1.7. Kansainväliset esikunnat.
Esikunnat, joissa on henkilöstöä useammasta kuin yhdestä valtiosta,
toteutettuna osallistuvien valtioiden sopimuksella ja NATOn komennon
alla.
1.8. Lähettävät valtiot (SNs).
Ne valtiot tai Kansainväliset esikunnat tai näiden osat, jotka
lähettävät joukkoja isäntämaahan NATOn sotilaallisten operaatioiden
tueksi.
1.9. Isäntämaa (HN). Suomen tasavalta.
1.10. Strategiset komentajat tai komennot (Strategic Commanders or Commands, SCs).
Naton Euroopan joukkojen ylin komentaja (Supreme Allied Commander
Europe, SACEUR), NATOn Euroopan joukkojen komentaja (Commander of Allied
Command Operations, ACO), ylin transformaatiokomentaja (Supreme Allied
Commander Transformation, SACT), transformaatiokomentaja (Commander of
Allied Command Transformation, ACT).
1.11. Isäntämaatuki (Host Nation Support, HNS).
Isäntämaan antama siviili- ja sotilastuki rauhan, hätätilan, kriisin ja
konfliktin aikana NATO-joukoille ja organisaatioille, jotka
sijaitsevat, toimivat tai liikkuvat isäntämaan maaperällä, aluevesillä
tai ilmatilassa.
1.12. Joukkojen suojelu (Force Protection, FP).
Kaikki toiminta ja keinot, joita käytetään minimoimaan kaikenlaiset
henkilöstöön, tiloihin, kalustoon ja toimintoihin kohdistuvat riskit
kaikissa tilanteissa, jotta toimintavapaus ja joukkojen operatiivinen
tehokkuus säilyisi.
1.13. Kulut.
Ne kulut, jotka liittyvät kansallisen, monikansallisen tai
kansainvälisen esikunnan, joukkojen tai NATOn organisaatioiden
perustamiseen, tukemiseen ja ylläpitämiseen. Tätä
yhteisymmärryssopimusta ja sitä seuraavia dokumentteja varten:
a. NATOn yhteiset kustannukset. Ne kustannukset, jotka on hyväksytty etukäteen NATO-liiton yhteisiksi kustannuksiksi.
b. Jaetut kustannukset.
Ne kustannukset, jotka on hyväksytty etukäteen useamman kuin yhden
valtion kustannuksiksi. Jaetut kustannukset perustuvat yleensä kaavaan,
joka on kuvattu asianomaisessa Teknisessä sopimuksessa (Technical
Arrangement, TA) ja/tai yhteisessä toteutussopimuksessa (Joint
Implementation Arrangements, JIA).
c. Suorat kansalliset kustannukset. Ne kustannukset, jotka ovat yhden lähettävän maan (SN) vastuulla.
1.14. NATOn yhteinen rahoitus.
Rahoitus, joka annetaan NATO-mailta NATO-budjetin kautta siinä
määriteltyihin NATOn sotilaallisen toiminnan aiheuttamiin kustannuksiin.
1.15. Liittymissopimus (Note of Accession, NOA).
Sopimus, joka kuvaa lähettävän maan sitoutumisen isäntämaasopimukseen
tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa tiettyä NATO-johtoista
sotilaallista toimintaa varten.
1.16. Aiesopimus (Statement of Intent, SOI).
Dokumentti, joka ilmaisee lähettävän maan aikomuksen osallistua
isäntämaasopimukseen tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa, mutta
tietyin varauksin. Isäntämaa vahvistaa ovatko vai eivätkö varaukset ole
hyväksyttäviä isäntämaasopimuksen määräysten perusteella.
1.17. Tekninen sopimus (Technical Arrangement, TA).
Kahdenvälinen jatkosopimus tiettyä NATOn sotilaallista toimintaa
varten. Se kuvailee isäntämaan vastuut ja menettelyt isäntämaatukea
varten NATOn johdolle ja lähettäville maille.
1.18. Yhteinen toteuttamissopimus (Joint Implementation Arrangement, JIA).
Kahdenvälinen jatkosopimus, joka määrittää allekirjoittaneiden
velvollisuudet isäntämaatuen antamisessa ja vastaanottamisessa. Se
sisältää tarkan tiedon vaaditusta ja tarjotusta tuesta, kohdekohtaisista
toteutustavoista ja korvausten ja maksujen ehdoista.
1.19. Yhteinen isäntämaatuen ohjausneuvosto (Joint Host Nation Support Steering Committee, JHNSSC).
Vartavasten perustettu ohjausneuvosto, jonka johdossa ovat isäntämaa ja
NATO-komentaja yhdessä. Neuvosto koostuu valtuutetuista edustajista
kaikista lähettävistä maista, isäntämaasta ja NATOn johtajista, ja
kokoontuu koordinoimaan tarvittavat seikkaperäisesti kehiteltävät
isäntämaatukea koskevat toimet kuten teknisen sopimuksen (TA) ja
yhteisen toteuttamissopimuksen (JIA).
1.20. Toiminnalliset kohteet (Operational Sites).
Kohteet isäntämaassa, toiminnallista ja/tai logistista tukea varten
NATO-johtoisten sotilaallisten toimien joukoille. Nämä kohteet ovat
strategisen johdon erillisyksiköitä ja toimivat NATO-komentajan komennon
alla.
1.21.
Osallistujat ovat tietoisia siitä, että jos jotakin termiä ei ole
määritelty tässä yhteisymmärryssopimuksessa, NATOlle ovat voimassa
NATO-sanasto (NATO Glossary) ja määritelmät (AAP-6).
OSA 2.
2. Tarkoitus
2.1.
Tämän yhteisymmärryssopimuksen tarkoitus on sopia periaatteet ja
menettelytavat toiminnallisten kohteiden perustamiseksi ja isäntämaatuen
antamiseksi NATO-joukoille isäntämaassa, tai isäntämaan tukemana, NATOn
sotilaallisten toimien aikana.
2.2.
Tämä yhteisymmärryssopimus ja sen jatkodokumentit on tarkoitettu
suunnittelun pohjaksi asianomaisille isäntämaan tahoille ja NATOn
johdolle ennakoimaan isäntämaatukea erilaisille NATOn sotilaallisille
toimille. Nämä tehtävät sisältävät toimet, joihin lähetettävät joukot
ovat tiedossa, sekä ne, joihin joukot eivät vielä ole tiedossa.
OSA 3.
3. Laajuus ja yleiset järjestelyt
3.1.
NATO, PfP SOFA, Pariisin protokolla, PfP SOFA:n ylimääräinen
lisäpöytäkirja ja muut mahdolliset oleelliset voimassa olevat sopimukset
NATO-esikunnan ja isäntämaan välillä ovat voimassa kaikissa
NATO-johtoisissa sotilaallisissa toimissa.
3.2.
Isäntämaa tunnustaa operationaalisten kohteiden, jotka perustetaan
tämän yhteisymmärryssopimuksen puitteissa, olevan NATO-esikunnan
erillisyksiköitä, ja näiden erillisyksiköiden toimien olevan
NATO-esikunnan toimia. Perustettavat kohteet yksilöidään
jatkodokumenteissa. Komento- ja hallinnointijärjestelyt määritellään
soveltuvissa operaatiosuunnitelmissa.
3.3.
Tämän yhteisymmärryssopimuksen on tarkoitus olla yhtäpitävä (in accord
with) NATO-doktriinin ja käytäntöjen kanssa ja määrittää puitesopimuksen
ja rakenteen isäntämaatuelle.
3.4.
Isäntämaa tulee tukemaan täysin voimin, riippuen saatavuudesta ja
käytännöllisistä rajoitteista kussakin tilanteessa, lähetettyjä joukkoja
NATO-johtoisissa sotilastoimissa. Tuen yksityiskohdat käsitellään
jatkodokumenteissa.
3.5.
Tämän yhteisymmärryssopimuksen pykälät ovat voimassa rauhan, hätätilan,
kriisin ja konfliktin sekä kansainvälisen jännitteen aikana, kuten
isäntämaa ja NATOn johto yhdessä määrittävät.
3.6.
Vaikka lähettäviä maita kannustetaan osallistumaan NATOn sotilaallisiin
toimiin ja hyväksymään tämä yhteisymmärryssopimus yleisenä
rakennedokumenttina, jonka puitteissa isäntämaa antaa isäntämaatukea,
isäntämaa voi ottaa erilliset kahdenväliset sopimukset yksittäisten
maiden kanssa tapauskohtaisesti huomioon.
3.7.
Isäntämaa ja NATOn strateginen johto (SCs) voivat valtuuttaa edustajia
neuvottelemaan jatkodokumenteista, jotka tukevat ja vahvistavat tätä
yhteisymmärryssopimusta.
3.8.
Tämän yhteisymmärryssopimuksen tukemat NATOn sotilaalliset toimet
saattavat vaatia monikansallisia tukitoimia lentokoneilta ja
helikoptereilta, ja satamien tapauksessa kaupallisilta aluksilta ja
sota-aluksilta. Isäntämaa tiedostaa, että tällaisten lentokoneiden,
helikoptereiden, alusten ja niiden miehistöjen kulku isäntämaahan ja sen
alueen kautta, tapahtuu yleisen kulkuvapauden puitteissa NATOn
sotilaallisen toiminnan aikana. Isäntämaa hallinnoi ja kontrolloi
kaikkia osa-alueita tästä kulkuvapaudesta.
OSA 4.
4. Viiteasiakirjat
Viiteasiakirjat, jotka voivat soveltua tähän yhteisymmärryssopimukseen, ovat Liitteessä A.
OSA 5.
5. Vastuut
Tämän yhteisymmärryssopimuksen ehtojen mukaan:
5.1. Isäntämaa
a.
Jatkodokumenttien kehittämistyön aikana, ja kun tapahtuu muutoksia, ja
näiden dokumenttien valmistumisen jälkeen isäntämaa antaa ajankohtaisia
tiedotuksia asianosaiselle NATO-komentajalle isäntämaan valmiuksista
tai niiden puutteista. Isäntämaa ottaa huomioon, että NATOn
suunnittelijat tukeutuvat tämän yhteisymmärryssopimuksen
jatkodokumentteihin ja vaativat ajankohtaisia ilmoituksia
suunnitelluista muutoksista kansalliseen järjestelmään ja valmiuksiin.
b.
Järjestääkseen tukea isäntämaa tekee vaadittavat järjestelyt tuen
toimittajien kanssa siviili- ja kaupalliset toimijat mukaan lukien.
Kaupallisesti hankittu tuki hankitaan kilpailutuksen kautta edullisimman
hyväksyttävän tarjouksen tekijältä.
c.
Isäntämaa tulee pitämään hallinnollista ja taloudellista kirjanpitoa,
joka vaaditaan korvauksen maksamiseen isäntämaalle joukoille annetusta
tuesta. Asiakirjat NATO-budjettien kautta rahoitetuista liiketoimista
tulee olla saatavilla NATOn kirjanpitoa varten.
d. Vaatimustaso isäntämaan järjestämille tuotteille ja palveluille tullaan määrittämään jatkodokumenteissa.
e. Isäntämaa tulee pitämään hallinnan omista isäntämaatuen resursseistaan, ellei näiden resurssien hallintaa irroteta.
f. Isäntämaa toimittaa ennen NATOn sotilaallista toimintaa hinnaston tarvittavalle isäntämaatuelle.
g.
Isäntämaa tulee kutsumaan lähettäviä maita hyväksymään tämän
yhteisymmärryssopimuksen pykälät Liittymissopimuksella (Note of
Accession) tai Aiesopimuksella (Statement of Intent).
h.
Isäntämaa, NATO-komentajan kanssa koordinoiden, tulee antamaan
joukoille terveydenhoitoa ja hammaslääketieteellistä tukea isäntämaan
sotilashenkilöiden toimesta ja armeijan toimipaikoissa samoilla ehdoilla
kuin isäntämaan armeijalle.
i.
Isäntämaa huolehtii terveyspalvelujen käytännön järjestelyistä
isäntämaan ja lähettävien maiden välillä siviilihenkilökunta (POC,
Protection of Civilians) mukaan lukien.
j.
Jatkodokumenttien laadinnan aikana isäntämaa tulee antamaan
NATO-komentajalle englanninkieliset kopiot terveys-, turvallisuus-,
ympäristö- ja maataloussäädöksistä, joilla saattaa olla merkitystä NATOn
sotilaalliseen toimintaan, kuten myös vaarallisten aineiden säilöntää,
liikuttamista ja hävitystä koskevat säädökset.
k.
Isäntämaa hyväksyy, että kopiot lähettävien maiden tarvikkeiden
rahtilistoista, sekä sotilaallisista että henkilökohtaisista, kuten NATO
SOFA määrää, ovat riittäviä tullin tarkoituksiin.
5.2. NATO-komentaja
a.
NATO-komentaja varmistaa, niin pitkälle kuin mahdollista, että
jatkodokumentit määrittävät tarvittavan tuen lajin, määrän ja laadun. On
otettava huomioon, että tehtävää ja joukkojen kokoonpanoa ei voida
määritellä ennen Operaatiosuunnitelmaa (Operation Plan, OPLAN),
Operaatiomääräystä (Operation Order, OPORD) tai
Harjoitusoperaatiomääräystä (Exercise Operational Order, EXOPORD).
NATO-komentaja antaa isäntämaan suunnittelua varten välttämätöntä
lisätietoa niin pian kuin se on käytännössä mahdollista.
b.
NATO-komentaja pitää isäntämaan ajan tasalla olosuhteiden muutoksista
ja ehdottaa tarpeen mukaan muutoksia jatkodokumentteihin.
c. NATO-komentaja selvittää onko yhteistä rahoitusta olemassa, ja mitkä tarpeet voidaan hoitaa yhteisellä rahoituksella.
d. NATO-komentaja täsmentää ja priorisoi vaadittavan isäntämaatuen ja hyväksyy hinnoittelun yhteisiin kustannuksiin.
e.
NATO-komentaja takaa korvauksen isäntämaalle sovitusta isäntämaatuesta,
jos se maksetaan yhteisistä kustannuksista. Muissa tapauksissa
NATO-komentaja auttaa niin pitkälle kuin mahdollista selvittämään
isäntämaan ja lähettävien maiden välisiä taloudellisia kysymyksiä.
f.
Mikäli lähettävien maiden vaatimukset eroavat NATO-komentajan
resurssienjakoprioriteeteista, asianosainen NATO-komentaja selvittää
ristiriidan kyseisten lähettävien maiden kanssa.
g. NATO-komentaja määrää henkilöstön ja muut vaatimukset isäntämaahan perustettavien kohteiden operaatioita varten.
h.
NATO-komentaja avustaa tukivaatimusten ja kustannusten
standardisoinnissa käytäessä neuvotteluja ja/tai yhteisessä
isäntämaatuen esikuntayksikössä (JHNSSC:ssä, Joint Host Nation Support
Staff Cell).
5.3. Lähettävät maat
a.
Lähettävät maat voivat valita osallistua isäntämaatuen rakenteeseen ja
käytäntöihin hyväksymällä tämän yhteisymmärryssopimuksen
Liittymissopimuksella (NOA) tai Aiesopimuksella (SOI) tiettyä NATOn
sotilaallista toimintaa varten.
b. Lähettävät maat täsmentävät isäntämaatuen vaatimukset isäntämaalle ja asianomaiselle NATO-komentajalle.
c.
Suorien kansallisten kustannusten vaatimusten osalta lähettävä maa
tavallisesti osallistuu isäntämaatuen neuvotteluihin JHNSSC:ssä tai
suoraan isäntämaan kanssa mikäli JHNSSC:tä ei ole perustettu. Lähettävät
maat suorittavat isäntämaalle suoria maksuja tai korvauksia
isäntämaatuesta vain sotilaallisista palveluista ellei muista
rahoitusmenettelyistä ole sovittu. Mikäli isäntämaan ja lähettävän maan
välillä on sopimusvelvoite, lähettävät maat maksavat siviili- tai
kaupallisen tuen suoraan isäntämaalle.
d.
Lähettävät maat lähettävät valtuutetut henkilönsä osallistumaan
isäntämaatuen kokouksiin yhteisessä isäntämaatuen esikuntayksikössä
JHNSSC:ssä sen toiminnan aikana, mikäli yksikkö perustetaan.
e.
Lähettävät maat raportoivat muutoksista isäntämaatuen vaatimuksiin
isäntämaalle ja asianosaiselle NATO-komentajalle sitä mukaa, kun niitä
ilmenee, ja esittävät näille muutetut isäntämaatuen vaatimukset ja/tai
tilannekatsaukset (status reports).
f.
Lähettävät maat vastaavat isäntämaan järjestämän armeijan ulkopuolelta
tulevan terveydenhoidon ja hammashoidon kustannuksista.
g.
Lähettävien maiden tulee noudattaa isäntämaan terveys-, turvallisuus-,
ympäristö- ja maataloussäädöksiä ja käytäntöjä, jotka on määritelty
operaatiokohteille, sekä isäntämaan säädöksiä vaarallisten aineiden
säilytyksestä, liikuttamisesta ja hävittämisestä.
OSA 6.
6. Taloudelliset ehdot
6.1.
Kuten on sovittu NATO/PfP SOFA -asiakirjassa ja/tai Pariisin
protokollassa ja/tai Ylimääräisessä lisäpöytäkirjassa ja/tai
keskinäisessä sopimuksessa ja/tai kuten on sovittu kansainvälisessä
yleissopimuksessa, kansainvälisen sotilasesikunnan toimet,
operaatiopaikat, NATOn omistamat tai lähettämät joukkojen käyttöön
annetut alukset, lentokoneet, ajoneuvot ja poltto- ja voiteluaineet
(POL) ovat vapaita veroista, tulleista, maksuista ja muista vastaavista
kuluista.
6.2.
Pariisin protokollaa ja Ylimääräistä lisäpöytäkirjaa, jotka
määrittelevät koskemattomuussuojan ja erioikeudet (privileges)
Kansainväliselle esikunnalle, tullaan soveltamaan kaikkiin esikunnan
osiin ja erillisjoukkoihin, jotka lähetetään isäntämaahan NATOn
sotilaallisen toiminnan seurauksena.
6.3.
Kalusto, varusteet, tuotteet ja materiaalit, jotka väliaikaisesti
tuodaan tai viedään isäntämaan alueelta NATOn sotilaallisen toiminnan
yhteydessä, ovat vapaita kaikista tulleista, veroista ja maksuista. Muut
tullikäytännöt tullaan määrittämään soveltaen NATOn tai PfP:n SOFA:a
(NATOn sisäistä tai rauhankumppanuuteen kuuluvaa sopimusta joukkojen
asemasta), Pariisin protokollaa ja Ylimääräistä lisäpöytäkirjaa.
6.4.
Milloin täydellinen vero-, tulli- tai maksuvapaus ei ole mahdollista
isäntämaasta tehdyille ostoksille, perityt maksut eivät ole korkeampia
kuin isäntämaan armeijan tapauksessa, ja kaikki maksatus tulisi hoitaa
mahdollisimman vähäisillä hallinnollisilla kustannuksilla
(requirements).
6.5.
Finanssitoiminnot, sisältäen varojen siirron ja tilien perustamisen,
missä tahansa yksityisessä tai valtion pankissa, tulee hoitaa ilman
mitään julkisen hallinnon vaatimia maksuja.
6.6.
Lopulliset taloudelliset järjestelyt, erityisesti ne, jotka liittyvät
NATOn yhteiseen rahoitukseen, tullaan todennäköisesti päättämään vasta
juuri ennen NATOn sotilaallisen toiminnan alkamista. Kuitenkin kaikissa
etukäteen käytävissä finanssijärjestelyjä koskevissa neuvotteluissa
tulee täsmällisesti määritellä NATOlle tulevat suurimmat mahdolliset
kustannukset. Kulut, joista ei erityisesti ole sovittu
NATO-kustanteisina ennen kustannusten toteutumista, eivät saa NATOn
yhteistä rahoitusta.
6.7.
Jatkodokumentit tulevat antamaan perustan kustannuslaskelmille ja
luokitteluun NATOn yhteisiksi kustannuksiksi (jos sellainen tulee
kysymykseen), jaetuiksi kustannuksiksi tai pelkästään kansallisiksi
kustannuksiksi.
6.8.
Missä NATO-komentaja päättää, että tietyt kustannukset ovat
hyväksyttäviä ja edullisia NATOn yhteiselle rahoitukselle (hyväksyttyjen
budjettien perusteella), asianomainen komentaja (SC, Strategic
Commander) tulee oikeuttamaan yhteisen rahoituksen näille kuluille ja
joko maksaa suoraan tai korvaa kustannukset jälkeenpäin isäntämaalle.
6.9.
Missä tiettyjen kulujen katsotaan jakautuvan useammalle maalle, nämä
kulut voidaan katsoa yhteisiksi kuluiksi, ja voidaan keskinäisen
sopimuksen perusteella jakaa käyttäen kustannustenjakokaavaa, joka
hyväksytään Teknisessä sopimuksessa (TA) tai muissa jatkodokumenteissa.
6.10.
Kustannuksia isäntämaan antamasta siviili- tai sotilasmateriaalista tai
palveluista ei tule laskuttaa korkeammalla hinnalla kuin isäntämaan
armeijan ostamana, eikä laskujen tule sisältää hallinnollisia
kustannuksia tai ylihintaa, mutta ne voivat perustua
toimitusaikataulujen, toimituspaikkojen tai vastaavien tarkennuksiin.
Sotilashenkilöstön antamasta tuesta ei makseta korvausta.
6.11.
NATO-komentaja ja lähettävät maat voivat tehdä suoraan sopimuksia
kaupallisten toimijoiden kanssa tarvikkeista, palveluista tai muusta
tuesta.
6.12. NATOn
omistamat ajoneuvot ja lähettävien maiden sotilasajoneuvot ovat
itsevakuutettuja (self-insured) ja voivat täten toimia ilman kaupallista
vakuutusta.
6.13.
Isäntämaan ei tule saattaa itseään taloudelliseen edesvastuuseen
NATO-komentajan tai lähettävien maiden puolesta, ellei valtuutettu
edustaja erikseen etukäteen pyydä näin tekemään, ja ellei
kustannusvastuusta ole sovittu. Lisäksi korvausta ei suoriteta ennen
kuin tilanteen mukaan joko ylin esikunta tai lähettävät maat hyväksyvät
tarvittavat jatkodokumentit ja ohjaavat niiden panemisen täytäntöön.
6.14.
Rahoitusta ei ole kohdennettu tämän yhteisymmärryssopimuksen
yhteydessä, eikä tämä sopimus sisällä rahoitusvelvoitteita
NATO-komentajan tai lähettävien maiden osapuolelle. Täsmälliset
rahoitusjärjestelyt ja korvausmenettelyt määritellään
jatkodokumenteissa.
6.15.
Operationaalisten kohteiden perustaminen NATOn sotilaallisen toiminnan
tukemiseen ei tarkoita (contemplate) infrastruktuurin rakentamista tai
parantamista.
OSA 7.
7. Juridiset näkökohdat
7.1.
Ylin esikunta tulee tekemään, tai saattaa delegoida, edustustojen
toiminnan kannalta tärkeitä juridisia toimia kuten, mutta ei rajoittuen
näihin, olemaan osapuolena sopimuksissa, olemaan mukana juridisissa tai
hallinnollisissa oikeusprosesseissa ja hankkimaan ja myymään omaisuutta.
7.2.
Isäntämaahan lähetettyjen joukkojen laillinen asema määritellään NATO-
tai PfP SOFA:n, Pariisin protokollan ja/tai Ylimääräiseen
lisäpöytäkirjan mukaisesti.
7.3.
Ei-sopimuspohjaiset vaatimukset, joita ilmenee tästä
yhteisymmärryssopimuksesta tai sen seurauksena, käsitellään perustuen
NATO- tai PfP SOFA:n pykäliin.
7.4.
Sopimusvaatimukset käsitellään ja päätetään isäntämaassa,
sopimuslainsäädännön ja kansallisen lain nojalla, NATO-komentajan tai
lähettävien maiden maksaessa soveltuvin osin hyvitystä
prosessikustannuksista.
OSA 8.
8. Joukkojen suojaus
8.1.
Kattava ja tehokas joukkojen suojaus (FP) suunnitellaan NATOn
kiinteälle esikunnalle ja muille vastaaville sotilaallisille toimille,
ja se määritellään tarpeen mukaan Operaatiosuunnitelmissa (OPLANS),
Harjoitusten suunnitteluohjeissa (EXPIs) tai lisäsopimuksissa. Joukkojen
suojaus toteutetaan NATOn periaatteiden ja menettelytapojen mukaan ja
NATO- tai PfP SOFA-sopimusten (NATOn sisäinen sopimus joukkojen asemasta
ja Rauhankumppanuuteen liittyvä sopimus joukkojen asemasta) raameissa.
Missään olosuhteissa tarvittava tai järjestettävä joukkojen suojaus ei
tule olemaan NATO- tai PfP SOFA-sopimusten tai isäntämaan lakien
vastaista.
8.2. Kun on
aiheellista, niin isäntämaa tiedottaa lähettäville maille ja
NATO-komentajalle suunnitelluista joukkojen suojausmenetelmistä,
rajoitteista ja esteistä.
8.3.
Jokainen lähettävä maa on soveltuvin osin vastuussa isäntämaalle ja
NATO-komentajalle joukkojen suojausvaatimusten ja -rajoitusten
määrittämisestä.
8.4.
Tavanomaisen NATO-joukkojen suojausvastuun lisäksi, joka on kuvailtu
dokumentissa NATO FP polycy and procedures, NATO-komentaja on vastuussa
kaikesta isäntämaalta ja lähettäviltä mailta vaadittujen ja
toteutettujen joukkojen suojaustoimien koordinoinnista.
OSA 9.
9. Turvallisuus ja informaation julkaiseminen
9.1.
Luokiteltuun tietoon, joka tallennetaan, käsitellään, tuotetaan,
siirretään tai vaihdetaan tämän yhteisymmärryssopimuksen toteutuksen
seurauksena, tullaan soveltamaan Suomen ja NATOn välistä
Turvallisuussopimusta ja Hallinnollista sopimusta luokitellun
informaation välittämisestä Suomen hallituksen ja NATOn välillä.
Liittouman maiden välillä luokiteltuun tietoon, joka tallennetaan,
käsitellään, tuotetaan, siirretään tai vaihdetaan tämän
yhteisymmärryssopimuksen toteutuksen seurauksena, tullaan soveltamaan
sopimusta C-M (2002) 49 "Turvallisuus NATOn sisällä", päivätty
17.6.2002, virallinen versio, kaikki liitteet ja muutokset ja
olemassaolevat turvallisuussopimukset ja käytännöt mukaan lukien.
9.2.
Osapuolen tai lähettävän maan toiselle antama luottamuksellinen tieto,
ja luottamuksellisuutta vaativa näiden tahojen tuottama tieto, tulee
säilyttämään alkuperäisen turvaluokituksensa, tai sille määrätään
turvaluokitus, joka takaa toisen Osapuolen tai lähettävän maan vaatiman
suojan julkistamista vastaan.
9.3.
Kukin Osapuoli ja lähettävä maa tulee käyttämään kaikki sille
mahdolliset lailliset keinot välttääkseen luottamuksellisesti vaihdetun
tiedon julkistamista, paitsi jos toiset Osapuolet ja/tai lähettävät maat
suostuvat julkistamiseen.
9.4.
Helpottaakseen halutun suojauksen määrittämistä, jokainen Osapuoli tai
lähettävä maa tulee merkitsemään toisille lähettämänsä luottamuksellisen
tiedon saatteella, jossa kerrotaan sen lähde, turvallisuusluokitus,
julkaisun ehdot, sen että informaatio liittyy tiettyyn NATOn
sotilaalliseen toimintaan, ja että se annetaan luottamuksellisesti.
9.5. Henkilöstön vierailut järjestetään sopimuksen C-M (2002) 49 korjatun version mukaisesti.
9.6.
Kaikki tämän osan kattama luokiteltu tieto tulee säilymään suojattuna
jonkin osapuolen irtautuessa sopimuksesta tai tämän
yhteisymmärryssopimuksen purkautuessa.
OSA 10.
10. Aloitus, kesto ja lopetus
10.1.
Tämä sopimus astuu voimaan viimeisen allekirjoituksen päivämäärästä ja
pysyy voimassa ellei joku Osapuolista pura sitä antamalla 6 kuukautta
etukäteen kirjallisen ilmoituksen kaikille Osapuolille.
10.2.
Kaikki osien 6,7 ja 9 säädökset pysyvät voimassa jonkin Osapuolen
erotessa tai tämän yhteisymmärryssopimuksen päättyessä, kunnes kaikki
velvollisuudet on täytetty. Lähettävät maat tulevat täyttämään kaikki
velvollisuutensa sopimuksen päättymisen tai irtisanoutumisen
tapauksessa.
OSA 11.
11. Muuttaminen ja tulkinta
11.1. Tätä yhteisymmärryssopimusta voidaan muuttaa tai täydentää kaikkien Osapuolten kirjallisella suostumuksella.
11.2.
Mahdolliset ristiriidat tämän yhteisymmärryssopimuksen tulkinnassa ja
soveltamisessa tullaan ratkaisemaan neuvottelulla Osapuolten kesken
mahdollisimman matalalla tasolla, eikä sitä tulla viemään kansalliseen
tai kansainväliseen tuomioistuimeen tai kolmannelle taholle
ratkaistavaksi.
11.3. Tämä yhteisymmärryssopimus on allekirjoitettu kolmena kappaleena englannin kielellä.
OSA 12
12. Yhteys kansalliseen ja kansainväliseen lakiin
12.1.
Tämän yhteisymmärryssopimuksen ei ole tarkoitus olla Osapuolia sitovien
kansallisten lakien tai kansainvälisten sopimusten yläpuolella.
Osapuolet tiedottavat toisilleen kaikista tästä
yhteisymmärryssopimuksesta nousevista ristiriidoista.
12.2. Tätä yhteisymmärryssopimusta ei voida rekisteröidä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan artiklan 102 alla.
Edellä
oleva ilmaisee yhteisymmärryksen, joka on saavutettu Suomen tasavallan
hallituksen, Transformaatioesikunnan ja NATOn Euroopan joukkojen
esikunnan välillä käsitellyistä asioista.
Suomen tasavallan hallituksen puolesta
_________________
JARMO LINDBERG
KENRAALI,
PUOLUSTUSVOIMIEN KOMENTAJA, SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT
Päiväys: 4.9.2014
Suomen tasavallan ilmoitus
Tämän
yhteisymmärryssopimuksen ja sen jatkodokumenttien puitteissa Suomen
tasavalta ei tunnusta alihankkijoita osana joukkoja tai siviiliosaa
kuten on määriteltynä NATO/PfP SOFA :ssa ja Pariisin
protokolla/Ylimääräinen lisäpöytäkirja sopimuksissa.
NATOn Euroopan joukkojen esikunnan
Ja Transformaatioesikunnan puolesta
____________________
PHILIP M. BREEDLOVE
KENRAALI, YHDYSVALTAIN ILMAVOIMAT
EUROOPAN JOUKKOJEN KOMENTAJA
Päiväys: 4.9.2014
NATOn Euroopan joukkojen esikunnan ilmoitus
Suomen
tasavallan ilmoitus ymmärretään soveltuvaksi niin kauan, kuin NATOn
sotilaalliset toimet pysyvät funktionaalisina NATOn Neuvoston määräysten
mukaisesti.
(Selkosuomeksi: Suomen ilmoitusta kunnioitetaan siihen saakka, kunnes NATOn Neuvosto toisin määrää.)
LIITE A
Viitedokumentit
(Reference Documents)
a. North Atlantic Treaty, 4.4.1949. (Pohjois-Atlantin liiton valtiosopimus, NATO-sopimus)
b.
Partnership for Peace Framework Document Issued by the Heads of State
and Government Participating in the Meeting of the North Atlantic
Council (Framework Document), 10.1.1994 (only for MOU with PfP Nation).
(Yhteistyö rauhan puolesta kehysdokumentti, NATOn neuvoston kokoukseen
osallistuneiden valtioiden päämiesten ja hallitusten julkaisema,
kehysdokumentti, vain rauhankumppanuusmaan Yhteisymmärryssopimusta
varten)
c. Agreement
among the Parties to the North Atlantic Treaty and Regarding the Status
of their Forces, (NATO SOFA), 19.6.1951. (Sopimus NATOn
valtiosopimukseen osallisten välillä ja koskien heidän joukkojensa
asemaa)
d. The
Protocol of the Status of International Military Headquarters set up
Pursuant to the North Atlantic Treaty, (Paris protocol), 28.8.1952.
(Pöytäkirja NATO-sopimuksella perustetun kansainvälisen sotilasesikunnan
asemasta, Pariisin protokolla)
e.
Agreement among the States parties to the North Atlantic Treaty and
other States Participating in the Partnership for Peace regarding the
Status of their Forces (PfP SOFA), 19.6.1995. (Sopimus joukkojen
asemasta NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja
Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)
f.
Additional Protocol to the Agreement among the States parties to the
North Atlantic Treaty and other States Participating in the Partnership
for Peace regarding the Status of their Forces (Additional Protocol to
the PfP SOFA), 19.6.1995. (Lisäpöytäkirja joukkojen asemaa koskevaan
sopimukseen NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja
Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)
g.
Futher Additional Protocol to the Agreement among the States parties to
the North Atlantic Treaty and other States Participating in the
Partnership for Peace regarding the Status of their Forces (Further
Additional Protocol), 19.12.1997. (Ylimääräinen lisäpöytäkirja joukkojen
asemaa koskevaan sopimukseen NATO-sopimukseen osallisten valtioiden ja
Rauhankumppanuusvaltioiden välillä)
h. MC 319/2 - NATO Principles and Policies for Logistics. (NATOn logistiikan periaatteet ja käytännöt)
i.
MC 334/2 - NATO Principles and Policies for Host Nation Support (HNS).
(NATOn periaatteet ja käytännöt isäntämaatuelle, Isäntämaasopimus)
j.
Applicable NATO STANAGs and Policy Directives for Logistics Support,
Force Protection and Financial Reimbursement. (Soveltuvat NATOn
standardointisopimukset ja käytäntöjen ohjeistukset logistiikkatukea,
joukkojen suojausta ja rahallista korvausta varten)
k. C-M(2002)49 - Security within NATO, 17.6.2002. (Turvallisuus NATOn sisällä)
l. BI-SC Directive 15-3 Preparation of International Agreements. (Direktiivi kansainvälisten sopimusten valmistelusta)
m.
AJP-4.5 (B) - Allied Joint Doctrine for Host Nation Support and
Procedures. (NATOn yhteisdoktriini isäntämaatuelle ja käytännöille)
n.
CM(2002)50 - Protection Measure for NATO Civil and Military Bodies,
Deployed NATO Forces and Installations (Assets) Against Terrorist
Threats. (Suojaustoimet NATOn siviili- ja sotajoukoille,
käyttöönotetuille NATOn joukoille ja rakenteille terroristiuhkia
vastaan)
o. BI-SC Force Protection Directive 80-25, 1.1.2003. (Joukkojen suojausdirektiivi)
p. BI-SC Functional Planning Guide for Force Protection. (Käytännöllinen suuunnitteluohje joukkojen suojaukseen)
q. AAP-6 - NATO Glossary of Terms and definitions. (NATOn sanasto termeille ja määritelmille)
Normal
0
21
false
false
false
FI
X-NONE
X-NONE
/* Style Definitions */
table.MsoNormalTable
{mso-style-name:"Normaali taulukko";
mso-tstyle-rowband-size:0;
mso-tstyle-colband-size:0;
mso-style-noshow:yes;
mso-style-priority:99;
mso-style-parent:"";
mso-padding-alt:0cm 5.4pt 0cm 5.4pt;
mso-para-margin:0cm;
mso-para-margin-bottom:.0001pt;
mso-pagination:widow-orphan;
font-size:10.0pt;
font-family:"Times New Roman","serif";)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti