Lokakuun haastis: Mercedes Bentson Verikosto

Moikka Linda! Millaisissa tunnelmissa syksyä vietetään? Alkaa jo pakkanen nakertaa pikkuhiljaa.

- Moi! Kiireisissä. Julkaisukuvioita valmistellessa. Yksin hoidan asioita ilman minkäänlaista aiempaa kokemusta niin pieni stressi päällä.

Ahaa, aivan. Julkaisupolitiikka on selvyyden puolella siis jo kuitenkin?

- On. Monsp toimii jakelijana.

 Selvä homma, kuulostaa hyvältä. Sitten viime kuulumisten jälkeen olet ilmeisesti jättänyt politiikan, tai ainakin muutoksia sillä saralla elämässä?

- Pitää paikkansa. Koin että mun on helpompi olla oma itseni kun en lokeroidu minkään poliittisen käsitteen alle. Kun julkaisin esimerkiksi Munaton mies- kappaleeni, tuntui että sain siitä kuraa niskaani ihmisiltä, jotka olivat olettaneet minun olevan tietynlainen aikaisempien poliittisten linjauksieni vuoksi. Nyt kun en kuulu mihinkään puolueeseen tai järjestöön, koen että uskallan vapaammin ilmaista itseäni myös taiteessa, pelkäämättä että minun odotetaan edustavan tiettyä mielipidettä. Nyt minun ei tarvitse edustaa näkemyksissäni mitään poliittista suuntausta mielipiteissäni tai pelätä etteivät sanomiseni sovi tiettyyn raamiin. En siedä sitä että ylhäältä käsin sanellaan kehykset ja valmiit mielipiteet ja arvot joista ei saa poiketa. Haluan edustaa vain itseäni, en ketään muuta. Olen koko ikäni taistellut niin kulttuurisia kuin yhteiskunnallisiakin raameja vastaan niin en voi nyt hyväksyä politiikan nimissä niitä asetettavan itselleni jälleen kerran.

Ymmärrettävää. On vaikea nykyisin olla lokeroitumatta johonkin, vaikka yksittäisen mielipiteen vuoksi. On väärin leimata ja tuomita ihmisiä laittamalla johonkin tiettyihin raameihin ja siitä mihin asetetaan ei saisi poiketa. Me kaikki olemme kuitenkin vain ihmisiä. Sitä tuntuu olevan joskus vaikea ihmisten muistaa nykypäivänä.

 Mutta asiaan. Julkaisit juuri uuden musiikkivideon Verikosto. Mistä kappale oikeastaan kertoo?

- Nimensä mukaisesti Verikostosta ;) Ei siis yleisesti henkirikoksista tai kostamisesta vaan nimenomaan siitä kun toisen ihmisen kuolema kostetaan verellä. Videon toteutuksesta vastasi Aino Suni ja minä.

Video on tyylikäs ja mukana on gangstereita. Miten sait heidät mukaan teokseen ja miten idea videoon syntyi?

- Itseasiassa idea syntyi yhdessä heidän kanssaan. Olen aina tuntenut kaikenlaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista ja haluan että jos puhun vakavista asioista kuten alamaailmojen välien selvittelyistä, mukana on ystäviäni jotka tietävät asiasta enemmän kuin minä. Itse olen nähnyt näitä asioita vain ympärilläni ja sen kautta mitä ystäväni ovat kokeneet, videollani sen sijaan on mukana monia ihmisiä jotka ovat tehneet itse vakavia rikoksia ja yksikin videollani esiintyvistä miehistä istuu edelleen elinkautisia vankeustuomiota.

Videolla vilisee alamaailman henkilöiden lisäksi myös erillaista symboliikkaa mm. uskontoon liittyen. Kuvataanko sillä loputonta verenvuodatuksen kierrettä? Entäpä roolisi morsiamena?

- Verikosto on peräisin Raamatusta ja myös siteeraan Raamattua lähes jokaisessa biisin säkeistössä. Roolini morsiamena kuvaa uhrausta ja sitä että toivoisin ettei kukaan läheiseni tai ystäväni joutuisi tämän kierteen uhriksi vaan tavallaan uhraan itseni sen edestä ettei tämä kierre jatkuisi.

Olen itse henkilökohtaisessa elämässäni hyvin hengellinen ja siksikin on mielenkiintoista että Raamatusta löytyy niin paljon viitteitä verikostoon. Jos joku on ollut tarkka, on ehkä huomannut jokaisella videollani joitakin uskonnollisia viittauksia.

Voimmeko odottaa levyä julkaistavaksi vielä tämän vuoden aikana, tai kenties alkuvuodesta?

- Julkaisu ei ole enää minun käsissäni, olen oman osuuteni tehnyt ja muut hoitavat julkaisupuolen loppuun.

Mercedes Bentso Facebook 

Collapse Promotions TYKKÄÄ 

Hopsin julkaisi toisen voimakkaan sinkun tulevalta Pound Syndrome levyltä

Suosittelen katsomaan. Hieno video maailmastamme.

Kokopitkä tulee ulos 24.7.2015

Kendrick Lamar ja uuden albumin väitelmä josta kaikkien pitäisi puhua

Alla on suomennos Tom Barnesia, mic.com:ista.

"Kendrick Lamar tiesi että To Pimp a Butterfly tekisi valtavan vaikutuksen kun se ilmestyy. Ennen kuin albumi julkaistiin, Lamar tarinoi jo kuinka levyä "opetettaisiin lukion kursseilla jonain päivänä." Hän on oikeassa. Jokainen raita To Pimp a Butterflyllä on monimutkainen katselmus rotujen välisiin suhteisiin, niin poliittisesti kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Ne ovat tiiviitä, akateemisesti ja historiallisesti tietoisia, ja ne esittävät yhden massiivisen väitöksen rotujen välisistä suhteista: Kulturalismi vastaan struktualismi. Tämä tarkoittaa että Kendrick hyökkää rakenteellisen rasismin kimppuun amerikassa, samaan aikaan vihjaillen että musta kulttuuri itsessään sattumalla syyllistyy rodulliseen epätasa-arvoon. Kyseessä on ajatus joka on saanut monet ihmiset todella vihaisiksi.

Tämä on noussut aikaisemminkin esiin. Lamarin usko siihen että musta kulttuuri on osittain syyllinen maamme nykyisiin rodullisiin ristiriitoihin sai hänet keskelle soppaa tammikuussa. Puhuessaan Billboardille viimeisimmistä tapauksista koskien rasistista poliisiväkivaltaa, hän sanoi:

"Minä toivon että joku katsoisi meidän asuinympäristöämme tietäen että tilanne on jo valmiiksi sellainen mentaalisesti että se on aivan päin vittua. Se mitä tapahtui Michael Brownille, sitä ei olisi pitänyt koskaan tapahtua. Koskaan. Mutta kun meillä ei ole kunnioitusta itseämme kohtaan, kuinka voimme kuvitella heidän kunnioittavan meitä? Se alkaa meistä. Älä aloita vain mielenosoituksella, älä aloita ryöstelyllä kaupoista. Se alkaa meistä itsestämme."

 

Lamarin kommentit jakavat historiaa teorian kanssa rasismista jota monet pitävät vaivaavana, ja sama logiikka jatkuu läpi hänen koko albuminsa. Aikaisemmin useat kulttuuriset hahmot hyökkäsivät Lamaria kohti kommenttien takia. Räppäri Azealia Banks twiittasi että kyseessä oli "tyhmintä paskaa jota olen koskaan kuullut mustan miehen suusta." ja "Lol, tiedätkö sukupolvellisista köyhyyden, rasismin ja syrjinnän vaikutuksista?" hän kirjoitti.

Mutta Lamar ei ole mikään idiootti. On selvää että kyllä hän tietää. Sen sijaan että hän olisi sivaltanut takaisin kriitikoilleen Twitterissä, hän yksinkertaisesti julkaisi To Pimp a Butterflyn. Albumi kääntää kriittisen silmän kohti molempaa ideaa koskien rasismia amerikassa: Teoriaan siitä että kaikki syrjintä on vakinaista, ja ideaa siitä että osa siitä on kutsuttu käytöksemme kautta.

Kulturalistinen perinne. Kulturalistit pitävät tuota yhtenä suurimmista esteistä rasismin eliminoimisessa joka tulee mustan kulttuurin havaituista puutteista. W.E.B Du Bois oli yksi ensimmäisistä suurista ajattelijoista työntäen ideaa eteenpäin. 1899 vuoden esseessä nimeltä "The Philadelphia Negro" De Bois, New Yorker kirjoittaja Kelefa Sannehin mukaan, auttoi muokkaamaan sosiologian kenttää. Du Bois väitti että valkoisten täytyy tehdä osansa pysäyttääkseen työntekijöiden syrjintä joka on "moraalisesti väärin, poliittisesti vaarallista, teollisesti tuhlaavaista ja sosiaalisesti hassua." Mutta mustilla oli myös oma vastuunsa työskennellä "negro rikollisuutta" vastaan ja sopeutua enemmän valtavirran normeihin.

Monet modernit kirjoittajat ovat käsitelleet yksityiskohtaisesti näitä väitteitä. Tämä on sen kaltaista ajattelua joka, pahimmillaan, johtaa ihmiset kiinnittämään rasismin "yksilön housujen pituuteen." Hiljattain kultturalistinen väite on löytänyt kodin hip-hopissa. Sosiologi Orlando Patterson, new anthologyn editoija joka yrittää elvyttää kulturalistinen perinteen, uskoo tähän erityisesti. Vuoden 2006 New York Timesin artikkelissa, hän tutki juttua suurista määristä mustia miehiä jotka lopettivat koulun kesken eräässä koulussa. Pattersonin vastaus on että kyse on "coolina esiintymisen kulttuurista": "Näille nuorille miehille, se oli kuin huumetta, kadulla hengaaminen koulun jälkeen, siististi pukeutuminen ja shoppailu, seksuaaliset saavutukset, bilehuumeet, hiphop musiikki ja kulttuuri."

Kyseessä on vaarallinen idea, vaarallinen koska se uhkaa olla välittämättä todellisesta ja suorasta systemaattisesta toiminnasta mustia ihmisiä kohtaan Yhdysvalloissa. Mutta se ei ole sellainen jota vakavat rasismin kriitikot voivat jättää huomiotta. Räppärinä Lamar pysyy tutkimassa hänen omaa rooliaan mustan kulttuurin muokkaamisessa. Kappaleessa "You Ain`t Gotta Lie (Momma Said) Lamar kuvaa nuoren lapsen tapaamista joka yrittää tehdä häneen vaikutuksen. "Kysyt missä horot ovat? tehdäksesi vaikutuksen minuun / kysyt "Missä rahasäkit ovat?" tehdäksesi vaikutuksen minuun." Hän räppää. "Se kaikki on vain päässäsi, homie."

Tuo on albumin ydin idea: Lamar on huolissaan hänen roolistaan ikuistaessaan hiphop kulttuuria, hyvässä ja pahassa. Monissa kappaleissa hän lausuu: "Muistan kuinka sinä olit ristiriidassa, käyttäen väärin vaikutustasi / joskus minä tein samoin." Levy voidaan nähdä oikean sanoman etsimisenä, rohkaistaakseen vaikutuksellaan muita. Lopussa, hän väittää löytäneensä sen: "Haluan mennä takaisin kaupunkiin ja kertoa tyypeille mitä minä opin," hän sylkee. "Sana on kunnioitus."

Ei kumpikaan kulturalismista tai strukturalismista. Mitä hän sanoo on paljon enemmän kuin yksinkertainen "nosta housusi ylös" argumentti. Yksi kova laini on: "Joten miksi itkin kun Trayvon Martin oli kadulla? / kun jengielämä laittaa minut tappamaan vielä itseäni mustemman? / Tekopyhä!" Joillekin, tämä näyttää keinolta oikeuttaa rasistiset lait ja toimet jotka johtivat 17-vuotiaan Martinin kuolemaan vuonna 2012.

Mutta tuo missaa pointin kokonaan. Lamarin "Tekopyhä!" on keino hänelle tiedostaa että hän uskoo kumpaankin, kulturalistiseen ja struktualistiseen argumenttiin tiettyyn pisteeseen, mutta ei hyväksy kumpaakaan dogmana. Se on rohkea tapa romahduttaa historiallinen vastarinta johon Lamar ei välttämättä usko, koska liian usein se pienentää yksilön roolia ja jonkun Lamarin kaltaisen toivoa maailmaa muuttavan albumin tekemiseen.

"Äitini kertoi minulle aina, "Kuinka kauan aiot esittää uhria?" Lamar kertoi Rolling Stonelle. "Voin sanoa että olen raivostunut ja vihaavani kaikkea, mutta mikään ei todella muutu ennen kuin minä muutan itseni. Joten se on aivan sama kuinka paljon hevonpaskaa me olemme nähneet yhteisössämme, olen tarpeeksi vahva sanoakseni että vitut siitä ja tiedostaa itseni ja oman taisteluni."

Asia ei ole kyllä tai ei Lamarille. Kyseessä on vastoinkäyminen, ja kysymys johon ei voi vastata dogmaattisilla vastauksilla. Tämä on vaarallinen ja tarvittava albumi. Ei ole olemassa helppoja vastauksia. Mutta tämä on se miksi se on niin merkittävä. Toivottavasti sen kontroversaalius toimii katalystina, synnyttäen lisää ajatuksellisia keskusteluita. Niiden kautta, minkä väylän ne ottavatkaan, me voimme ehkä kehittyä kohti enemmän oikeudenmukaista yhteiskuntaa."

LEVYN VOIT KUUNNELLA TÄSTÄ

Haastattelussa levynjulkaisua odottava Mercedes Bentso

Kevät lähestyy pikkuhiljaa, samoin kuin odotettu Mercedes Bentson esikoislevy. Nainen on viilannut levyä tuottaja Steen1:n kanssa pitkään ja nauhoitukset ovat nyt saatu päätökseen. Kysellään hieman naisen kuulumisia.

Kuva: isonumero.fi

Hei! Pitkäaikainen unelmasi on täyttynyt ja kokopitkä levy on saatu vihdoin nauhoitettua. Mikä nyt on fiilis?

MB: Aivan upea! Uskomaton. Kun levy saatiin valmiiksi, oli vain tyhjä ja väsynyt olo, mutta nyt alkaa tajuamaan että huhhuh. Mun unelma on oikeasti toteutunut!!

Millainen prosessi kappaleiden synnyttäminen oli ja millaisella kokoonpanolla niitä yleisesti kasattiin? Tuottiko Lampela yksin koko levyn?

MB: Erittäin voimakas ja ravisuttava kokemus. Yhden todella henkilökohtaisen kappaleen äänityksen jälkeen sain paniikkikohtauksen samana iltana, tapahtunut palasi niin elävästi mieleeni. Kaiken kaikkiaan vapauttava ja terapeuttinen kokemus. Viimeisten äänitysten jälkeen oli kaikkensa antanut olo. Lampela toimi tuottajana ja Karpo jonka studiolla Vesalassa levy äänitettiin, soitti kaikki taustat itse. Levy on siis täysin instrumenteilla soitettu, ei sampleja. Levy on myös täysin ilman featteja, kokonaan mun oma. Ainoastaan kertseissä on vierailevia laulajia.

Okei. Onko levyn yleistunnelma riipaisevan omakohtainen vai löytyykö seasta myös "pirteämpiä" kappaleita? Olet käynyt kuitenkin suuren muutoksen läpi viimevuosien aikana.

MB: Oon huomannut että levystä on vahingossa tullut riipaiseva. Kun olen kirjoittanut jotain biisiä, en ole tajunnut että se stoorihan on ihan hirveä, tai että eihän toi kokemus ole sellainen mitä kaikki käyvät läpi. Mutta on levyllä myös todella paljon huumoria. Edesmennyt Pete K kommentoi yhtäkin biisiä: "Hullu ämmä!" ja nauroi räkäisesti. Ne keille tragedia on arkipäivää, osaavat bongata mustankin huumorin.

Niin, aivan. Olitte viimeviikolla kuvaamassa videota, uskallatko paljastaa mistä kappaleesta? Keitä kaikkia hahmoja tulevalla videolla tullaan näkemään?

MB: Hahaha. En vielä paljasta mikä biisi on kyseessä, mutta videolla on aikamoinen meininki! Uskon että YouTube laittaa videoon ikärajan. Videolla on niin monenlaista hahmoa että meiningin tajuaa vasta kun sen näkee. Vai miltä kuulostaa Esko Eerikäinen, Anna Kontula ja pappi samalla videolla? Sehän kuulostaa Mercedes Bentsolta, koko video on niin mua! Yhtä friikki, humoristinen ja kantaaottava!

Kuva: Jaana Tammi

Hahah. Kuulostaa mielenkiintoiselle. Koska voimme odottaa teosta nähtäväksi?

MB: Parin kuukauden sisällä uskoisin.
  
Entäpä itse levyn mahdollinen julkaisuajankohta? Kenties kesäksi, vai syssymmällä?

MB: Mä veikkaan että kesäks tulee. Meil on plääni, et kun video tulee ni sit varmaan löytyy levy-yhtiökin.

 Selvä homma. Millaisia toiveita, odotuksia tai suunnitelmia tulevaisuuden suhteen tällä hetkellä? Laajempaa keikkailua suunnitelmissa varmaan ainakin?

  

MB: Toivon että levyn myötä keikkoja tulee enemmän ja enemmän. Kyllä mä toivon mahdollisimman laajaa näkyvyyttä, ja että voisin elättää itteni tällä. Tää on mun koko elämä.

Kuinka haastavaa ensimmäisen levyn tekeminen on kokonaisuudessaan ollut, yllättikö prosessissa mikään sinua?

MB: Yllätti kuinka paljon loppujen lopuksi annoin itsestäni. Eli prosessin rankkuus. Myös julkisuus yllätti. Ihmettelen haastatteluiden ja keikkojen määrää vaikka minulta on tullut vasta kaksi biisiä ulos! Olen ollut vaikka kuinka monen lehden kannessa ja ihmiset tunnistavat, vaikken oo vielä edes levyä pukannut ulos!

Olet puhunut avoimesti elämänkokemuksistasi, ehkäpä siinä ainakin yksi syy kiinnostukseen. Miltä tähän astinen julkisuuden määrä on tuntunut?

MB: Yllättävän "normaalilta". Siltä että "näinhän tän kuuluukin mennä". Se on yllättävää että kiinnostan niin paljon, mutta itse julkisuus ei tunnu omituiselta.

Hienoa, olet sitten oikealla alalla. Toivon onnea ja menestystä vuoteen! Toivon että tuleva levy löytää yleisönsä. Millaisia terveisiä haluat lähettää plättyä odottaville?

MB: Kiitos jokaiselle kuuntelijalle, ostajalle ja keikalla kävijälle! Kuunnelkaa ajatuksella ja tunteella.

 MERCEDES BENTSO FACEBOOK

TYKKÄÄ FACESSA NIIN PYSYT KÄRRYILLÄ 

Pummiharmonia julkaisi juuri uuden "Bardo" pitkäsoiton, katso ja kuuntele miltä levy kuulostaa!

Pohjoisesta ponnistava Pummiharmonia julkaisee uuden levyllisen kantaaottavaa suomalaista räppiä. Kokoonpanon toinen "Bardo" pitkäsoitto tulee ulos 30.5.14. Levyn kappalelista näyttää seuraavalta ja alta löydät myös kaksi sinkkuvideota levyltä, "Amerikkalaisia Unelmia" ja "Maailma Nukkuu".

1. Intro
2. Troija
3. Mitä tarvin
4. Amerikkalaisia unelmia
5. Tykit, taudit ja teräs
6. Bardo KUUNNELTAVISSA MYÖS YOUTUBESSA
7. Maailma nukkuu
8. Itteni kautta feat. Raquel
9. Kuuntele mun demoni
10. Vieläki uugee
11. Väistöliikkeitä feat. Liigalaiska
12. Ei lähetä

MAAILMA NUKKUU VIDEO AMERIKKALAISIA UNELMIA VIDEO

"Oulu-Pello-Kaamasmukka -akselilta kasaantuneelta Pummiharmonialta tulee 30.5. pihalle MediaCroco Recordsin kautta toinen kokopitkä, joka kantaa nimeä Bardo. Neljä MC:tä, Jöse, Tatu, Aapo ja Ailu Valle ottavat edelleen kantaa ympärillä olevaan kapitalismimässäilyyn ja pohdiskelevat ihmismieltä, mutta ottavat myös rennosti.
Fiitit on pidetty minimissä, levyllä vierailevat Vitun Kovasta Äänestä tuttu Liigalaiska ja lurittelemassa kanadalaisvahvistus Raquel. Levyn tuotannosta vastaa yhtä biisiä (#3, ruots. Hurricane Productions) lukuunottamatta Pummien oma hovituottaja ja myös mikissä hääräilevä Tatu. Sama velho on myös miksannut ja masteroinut levyn."

Osta levy itunesista

tai levykauppaäxästä

Pummiharmonia Facebook ja Kotisivut

Kuuntele Spotifysta

"Avaruuslaiva Maa" By MC Xander

MC Xander - "Spaceship Earth"

 

MC Xander (s. 1983) on brittiläinen muusikko ja tuottaja joka tunnetaan siitä että hän kehittää musiikkinsa käyttämällä ainoastaan ääntään ja loopstationia, joka kerrostuttaa vokaalit. Hänen keikoillaan kaikki kappaleet, mukaan lukien basso, beatti, taustavokaalit, sanat ja kaikki äänet, on kehitetty livenä vain käyttämällä omaa ääntä.

FACEBOOK

TYKKÄÄ BLOGIN FB SIVUSTA 

Hopsin: "Vitut rahasta ja kaikesta tästä paskasta."

Itsenäisenä artistina oman levy-yhtiön kautta viikon päästä kolmannen albuminsa "Knock Madness":in julkaiseva Hopsin kävi juttelemassa Hard Knock TV:n kanssa tämänhetkisistä ajatuksistaan, muunmuassa rahasta ja sen turhuudesta, ihmisen typeryydestä, kuuluisuudesta ja nyky-yhteiskunnasta. Moniosaisen haastiksen julkaistut osat löydät alta, käy tsekkaamassa:

"Vitut tästä kaikesta paskasta"

"En tiedä enää kuka olen"

"Kendrick Lamarista ja Kanye Westistä"

"Rasismi, Hip Hop, Eminem..."

Knock Madness ilmestyy 26.11.2013

 Hopsin FACEBOOK

Mitä kuuluu Mercedes Bentso? Pami Pamela? Viola Violencia?

Viimevuoden puolella Personal Raineri kappaleellaan sekä avoimilla puheillaan elämän varjopuolista kuten huumeista ja syrjäytymisestä mielenkiintoa herättänyt Linda-Maria työskentelee edelleen esikoislevynsä parissa. Naista on nähty tämän vuoden aikana niin lehtijutuissa kuin teeveessäkin ja politiikkakin tuntuu kiinnostavan. Mitä Lindalle kuuluu?

Waddap! Mitä kuuluu? Mites on kulunut kesä mennyt?

Ihan hyvää kuuluu, ollu mukavasti keikkoja kesällä ja paljon studiolla olemista! Ja hyvin saanu kirjotettuuki biisejä!

Montako keikkaa on takana ja miltä esiintyminen on tuntunut?

On tässä sen verran monta ollut etten oo pysyny laskuissa. Joka kerralla on tuntunu paremmalta ja aina vaan on jännittäny vähemmän! Mut aina mä tosi paljon jännitän kuitenki :D

Steen1 tuottaa esikoislevyäsi. Millaista on ollut työskennellä vanhan konkarin kanssa ja missä vaiheessa levyprosessia nyt elokuun lopulla 2013 ollaan?


Huhhuh! HUHHUH! Se tunne kun työstää ensimmäistä levyään suurimman esikuvansa kanssa on jotain sanoinkuvaamatonta! En olis ikinä uskonu että näin upee juttu olis voinu sattua mulle! Tää on mun suurin unelma. Levy syntyy varmalla painolla, välillä tulee nopeita sykäyksiä eteenpäin ja välillä jäädään hitaasti hiomaan. Mut missään tapauksessa me ei tulla laittamaan semmost matskuu ulos jos jompi kumpi ei oo 100% tyytyväinen.

Aivan. Julkaisit juuri pitkän tauon jälkeen uutta musiikkia, miltä tuntuu saada uutta materiaalia ihmisten kuultavaksi?

Tosi hyvältä! Oon oottanu pitkään et Stenkka on antanu mun laittaa jotain ulos mut nyt tultiin siihen tulokseen että mulla on niin paljon kuuntelijoita ketkä käy aktiivisesti mun keikoilla, vaikka on yks biisi vaan tullu virallisesti ulos, ni päätettiin että nyt on pakko antaa heille jotakin välillä! Ja jotain erilaista kuin Raineri.

KUUNTELE "EI KOSKAAN ENÄÄ" TÄSTÄ

"Ei koskaan enää" on tosissaan hyvin erillainen biisi kuin musiikkivideon kera julkaistu Personal Raineri. Kyseessä on aika synkkä tekele. Miksi halusit tehdä aiheesta kappaleen?

Koska sitä tosiasiaa että tuollaista tapahtuu todella paljon, ei voi jättää huomioimatta. Halusin tuoda asian esiin. Sen lisäksi kappale on oikeastaan suora, julkinen viesti siitä että olen antanut anteeksi koska tapauksesta seurasi minulle jotain hyvää, eli siis täyskäännös elämälleni. Haluan myös tuoda esiin että minulla on parisuhdeväkivallan suhteen nollatoleranssi ja mielestäni kaikilla tulisi olla.

Kyllä. Sinänsä hieno juttu että paskasta voi syntyä jotain hyvääkin loppupeleissä. Millaiset jäljet väkivallan kokeminen jättää mielestäsi ihmiseen? Ja onko parisuhdeväkivalta edelleenkin liian vaiettu asia suomessa?

Kyllä mun mielestä parisuhdeväkivalta on edelleen liian vaiettu asia, siitä pitäis vaan puhua koska niin kauan ku asiasta oletetaan vaikenevan, eikä siitä puhuta julkisesti, ei uhri välttämättä uskalla puhua asiasta ääneen. Mähän oon ihan täysin poikkeuksellinen uhri koska uskallan puhua asiasta omalla naamalla julkisesti ja väsätä vielä biisin aiheesta jos jo mun omassa lähipiirissä on mittava määrä parisuhdeväkivallan uhreja jotka ei oo asiasta uskaltaneet puhua eivätkä ole päässeet suhteestaan irti, niin uhreja täytyy löytyä paljon enemmän kuin mitä annetaan ymmärtää.

Väkivalta jättää aina jäljet, mä oon kokenu eri tyyppistä väkivaltaa neljävuotiaasta alkaen ja jokainen kerta on jättäny arven jota on todella vaikea korjata. Vaikka oon pystyny esimerkiks tälle mun ex-poikaystävälle antamaan anteeks, en silti voi koskaan unohtaa ja se että oon moninkertasen väkivallan uhri, näkyy mun jokapäiväisessä elämässä, siinä kamppailussa mitä mä käyn mun pään sisällä ja mitä kaikki muut uhrit käy. Toi biisi on omistettu jokaiselle väkivallan uhrille, myös niille ketkä ei oo selvinny välttämättä edes hengissä.

Millainen näillä näkymin levy tulee olemaan yleiseltä saundiltaan? Kuullaanko myös iloisempia kappaleita vai mennäänkö kokonaisvaltaisesti melankolisissa tunnelmissa?

Levyn yleinen soundi tulee olemaan tosi omaperäinen mutta varmasti siinä kuuluu syvä itä. Tullaan kuulemaan positiivisiakin kappaleita mutta niissäkin käytän aika paljon mustaa huumoria. Levy tulee käsittelemään monia aiheita todella laajasti mutta tietty punainen lanka on olemassa.

Ja sitä ei paljasteta vielä tässä vaiheessa?

Ei paljasteta. Se vaan että kaikki kaikki kappaleet on syntyny omista tunteista ja kokemuksista. Jos en tiedä jostain asiasta niin en lähde siitä kirjoittamaan.

Kuulut myös Vasemmistonuoriin. Mikä politiikassa sinua kiinnostaa ja miksi Vasemmisto?

Politiikassa kiinnostaa se että kaikki on politiikkaa! Tavalliset arkeenkin liittyvät asiat mitä moni ei huomaa ja sanoo ettei politiikka kiinnosta. Kaikkia sen pitäisi kiinnostaa! Vasemmisto siksi että olen aina ollut asioista tiettyä mieltä ja kun tutustuin vasemmistolaisiin arvoihin, tajusin että hei, minähän olen vasemmistolainen! Että sillä että olen asioista tiettyä mieltä, on nimikin ja että on muitakin ihmisiä jotka ajattelevat samalla tavalla.

Tähän loppuun vielä terveiset levyä odottaville lukijoille:

Arvostan jokaista kuuntelijaani todella paljon! Se että minua kuunnellaan ja musiikistani pidetään, ei ole minulle itsestäänselvyys! Hyvää kannattaa odottaa ja koska te kuuntelijat olette tärkentä mitä minulla on, haluan tarjota teille vain parasta! En yhtään vähempää. Kiitos kaikille ja hyvää alkavaa syksyä!

Katso n.8 minuuttinen live Mercedes Bentson tämän vuoden Kallio Block Partyn keikasta.

Tykkää Facebookissa niin tiedät missä mennään: Mercedes Bentso

Käy tykkäämässä myös blogin Facebook sivusta niin tiedät aina kun jotain uutta julkaistaan.

"Salainen tapaaminen joka muutti räp-musiikin ja tuhosi sukupolven"

Alla oleva teksti on vapaa suomennos internetissä julkaistusta kirjeestä.

"Hei.

Yli 20 vuoden jälkeen olen päättänyt vihdoin kertoa maailmalle mitä todistin vuonna 1991, joka uskoakseni oli yksi suurimmista käännekohdista populaarimusiikissa, ja lopulta amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Olen tuskaillut pitkään punniten hyviä ja huonoja puolia tämän tarinan julkaisemisessa koska olin haluton paljastamaan yksilöitä jotka olivat paikalla sinä päivänä. Joten päätin yksinkertaisesti jättää pois nimet ja kaikki yksityiskohdat jotka voisivat riskeerata minun ja muiden hyvinvoinnin jotka olivat, kuten minut, vedetty mukaan johonkin johon he eivät olleet valmiita.

80-luvun lopun ja 90-luvun alun välisenä aikana, minä olin niin kutsuttu "päätöksen tekijä" yhdessä hyvin vakiintuneessa yhtiössä musiikkiteollisuudessa. Minä tulin Euroopasta 80-luvun alussa ja vakiinnutin itseni nopeasti bisneksessä. Teollisuus oli erillainen silloin. Teknologia ja media eivät olleet ihmisten saatavilla samalla tavalla kuin nykyisin, teollisuudella oli enemmän valtaa ihmisiin ja sillä oli tarkoituksena vaikuttaa heihin millä tahansa halutulla tavalla. Tämä saattaa selittää sen miksi vuoden 1991 alussa, minut kutsuttiin pieneen tapaamiseen musiikkiteollisuuden sisäpiiriläisten kanssa suljettujen ovien taakse, keskustelemaan räp-musiikin uudesta suunnasta. Vähänpä minä tiesin siitä että meitä pyydettäisiin ottamaan osaa yhteen epäeettisimmistä ja tuhoisimmista bisnes ehdotuksista mitä olen koskaan nähnyt.

Kokous pidettiin yksityisasunnossa Los Angelesin laitamilla. Muistan että siellä oli noin 25 tai 30 ihmistä, joista useimmat olivat tuttuja kasvoja. Vitsailimme tuntemieni henkilöiden kanssa kokouksen teemasta, sillä useat meistä eivät välittäneet räp-musiikista eivätkä nähneet syytä miksi heidät oli kutsuttu yksityiseen kokoontumiseen puhumaan räpin tulevaisuudesta. Osallistuvien joukossa oli pieni joukko tuntemattomia kasvoja, jotka olivat keskenänsä eivätkä pyrkineet sosialisoimaan piirinsä ulkopuolella. Heidän käytöksensä ja virallisen ulkonäkönsä perusteella he eivät näyttäneet olevan meidän toimialaltamme. Rento jutustelumme keskeytyi, kun meitä pyydettiin allekirjoittamaan salassapitosopimus, joka estää meitä keskustelemasta julkisesti kokouksessa esitetyistä tiedoista. Oli sanomattakin selvää että tämä kiehtoi ja joissain tapauksissa häiritsi monia meistä. Sopimus oli vain sivun mittainen, mutta hyvin selkeä koskien sitä että ehtojen rikkominen johtaisi työpaikan menettämiseen. Kysyimme useilta henkilöiltä mistä tässä kokouksessa oli kyse ja mikä oli syynä salassapitoon, mutta emme löytäneet ketään vastaamaan meille. Muutamat kieltäytyivät allekirjoittamasta ja kävelivät ulos. Kukaan ei pysäyttänyt heitä. Minun teki mieli seurata heitä, mutta uteliaisuuteni voitti. Mies "tuntemattomien" joukosta keräsi sopimukset meiltä.

Pian tapaamisen alkamisen jälkeen, yksi kollegoistani teollisuudessa (joka jääköön nimettömäksi kuten kaikki muutkin) kiitti meitä osallistumisesta. Sitten hän antoi vuoron miehelle joka esitteli itsensä ainoastaan etunimellä eikä kertonut mitään tarkempia henkilökohtaisia tietoja taustastaan. Luulen että hän oli asunnon omistaja mutta sitä ei koskaan vahvistettu. Hän kehui lyhyesti meitä kaikkia menestyksestä jota olemme saavuttaneet teollisuudessa ja onnitteli meitä valinnasta tähän pieneen ryhmään "päätöksen tekijöitä". Siinä vaiheessa aloin tuntemaan oloni hieman epämukavaksi tässä oudossa kokoontumisessa. Aihe vaihtui nopeasti kun puhuja alkoi kertomaan meille että yhtiöt joita edustimme olivat investoineet hyvin tuottoisaan teollisuuteen josta voisi tulla vieläkin palkitsevampi meidän aktiivisella osallistumisellamme. Hän selitti että yhtiöt joille työskentelimme olivat sijoittaneet miljoonia yksityisten vankiloiden rakentamiseen ja että meidän paikkamme vaikuttajina musiikkiteollisuudessa vaikuttaisi näiden investointien tuottavuuteen. Muistan monien meistä ryhmässä olleiden katsoneen toisiaan hämmentyneenä. Silloin en tiennyt mikä yksityinen vankila oli mutta minä en ollut ainoa.

Tietenkin joku kysyi mitä nämä tälläiset vankilat ovat ja miten tällä olisi mitään tekemistä kanssamme. Meille kerrottiin että nämä vankilat olivat yksityisomisteisten yhtiöiden rakentamia jotka saivat rahoitusta valtiolta vankien määrän mukaan. Mitä enemmän vankeja, sitä enemmän valtio maksaisi vankiloille. Meille tehtiin lisäksi selväksi että kun nämä vankilat ovat yksityisesti omistettuja, niin kun ne tulevat julkisesti kaupaksi, meillä olisi mahdollisuus ostaa osakkeita. Moni meistä perääntyi tämän vuoksi. Jälleen pari ihmistä kysyi mitä tekemistä meillä olisi asian kanssa. Sillä hetkellä kokouksen avannut kollegani teollisuudesta otti jälleen puheenvuoron ja vastasi meidän kysymyksiimme. Hän kertoi että kun meidät palkanneet olivat tulleet hiljaisiksi sijoittajiksi vankilabisneksessä, oli nyt heidän etunsa pitää huoli siitä että nämä vankilat pysyivät täynnä. Meidän työmme olisi auttaa tämän tapahtumista markkinoimalla musiikkia joka promotoi rikollista käyttäytymistä ja musiikkivalintana toimi räp. Hän vakuutti että tämä olisi hieno tilaisuus meille koska räp-musiikki oli nousemassa hyvin tuottaisaksi osaksi markkinoita yhtiöillemme, ja työntekijöinä meillä olisi myös mahdollisuus ostaa henkilökohtaisia osakkeita näistä vankiloista.

Yhtäkkiä hiljaisuus täytti huoneen. Olisi voinut kuulla neulan putoamisen lattialle. Muistan katselleeni ympärilleni ollakseni varma etten näe unta ja näin kuinka puolelta ihmisistä oli loksahtanut leuka auki. Hämmennykseni keskeytettiin kun joku huusi "Onko tämä joku vitun vitsi?" Sillä hetkellä tilanne muuttui kaoottiseksi. Kaksi miestä "tuntemattomien" ryhmästä tarttuivat mieheen joka huusi ja pyrkivät poistamaan hänet talosta. Muutama meistä, minä mukaanlukien, yritti keskeyttää tapahtuman. Yksi heistä veti esiin aseen ja me kaikki peräännyimme. He erottivat meidät muusta joukosta ja meidät kaikki neljä saatettiin ulos. Kokouksen avannut kollegani teollisuudesta kiirehti tapaamaan meitä ja muistutti meitä että olimme allekirjoittaneet vaitiolosopimuksen ja että kärsisimme seurauksista jos aikoisimme puhua tästä julkisesti tai edes niiden kanssa ketkä ottivat osaa tapaamiseen. Kysyin häneltä miksi hän olisi osana jotain näin korruptoitunutta ja vastasi että se oli suurempaa kuin musiikkibisnes ja että emme haluaisi haastaa sitä ilman että riskeeraisimme seuraamuksia. Me kaikki protestoimme ja kun hän käveli takaisin talolle muistan sana sanalta viimeisen asian jonka hän sanoi: "Tämä on nyt poissa minun käsistäni. Muista että allekirjoitit sopimuksen". Sitten hän sulki oven perässään. Miehet kiiruhtivat meidät autoihimme ja katsoivat kunnes olimme ajaneet pois.

Miljoona asiaa pyöri mielessäni kun ajoin pois ja lopulta päätin pysähtyä tien sivuun kerätäkseni ajatuksiani. Mietin yhä uudestaan kaikkea mielessäni ja kaikki vaikutti minusta hyvin surrealistiselta. Olin vihainen itselleni etten ottanut aktiivisempaa roolia sen kyseenalaistamisessa mitä meille esitettiin. Haluan uskoa että shokki siitä kaikesta peittosi paremman luontoni. Ikuisuudelta tuntuvan hetken jälkeen sain rauhoitettua itseäni tarpeeksi päästäkseni kotiin. En puhunut tai soittanut kenellekkään sinä iltana. Olin seuraavana päivänä toimistolla näkyvästi poissaoleva, mutta sanoin vain olevani huonovointinen. Ketään toista osastoltani ei ollut kutsuttu tapaamiseen ja tunsin syyllisyyttä, koska en voinut jakaa sitä mitä olin todistanut. Mietin ottavani yhteyttä niihin kolmeen muuhun jotka heitettiin ulos talosta mutta en muistanut heidän nimiään ja ajattelin että heidän jäljittäminen tulisi aiheuttamaan ei haluttua huomiota. Harkitsin julkisesti puhumista sillä riskillä että menettäisin työni, mutta tajusin että riskeeraisin luultavasti enemmän kuin työni enkä ollut valmis vaarantamaan perhettäni.

Mietin niitä miehiä aseiden kanssa ja sitä keitä he olivat? Minulle oli kerrottu että tämä on suurempaa kuin musiikkibisnes ja ainoa mitä pystyin tekemään oli antaa mielikuvitukseni juoksennella vapaana. Ei ollut vastauksia eikä ketään kelle puhua. Yritin hieman tutkia mitä yksityiset vankilat ovat mutta en löytänyt mitään musiikkiteollisuuden yhteydestä niihin. Kuitenkin se tieto mitä löysin vakuutti minut siitä kuinka vaarallista tämä vankilabisnes oikeasti on. Päivät muuttuivat viikoiksi ja viikot kuukausiksi. Lopulta oli kuin koko tapaamista ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Se kaikki tuntui epätodelliselta. Minusta tuli yhä eristyneempi  ja lopetin teollisuuden tapahtumissa käymisen ellei se ammatin takia ollut välttämätöntä. Kahtena kertana, osallistuin samaan tapahtumaan kuin entinen kollegani. Kummallakin kerralla meidän silmämme kohtasivat mutta mitään muuta ei tapahtunut.

Kun kuukaudet etenivät räp-musiikki vaihtoi selvästi suuntaa. En ollut koskaan ollut fani mutta jopa minä pystyin huomaamaan eron. Räppärit jotka puhuivat politiikasta ja harmittomasta hauskanpidosta katosivat nopeasti kun gangstaräp alkoi dominoimaan radioaaltoja. Vain muutama kuukausi oli kulunut tapaamisesta mutta epäilin että silloin esitetyt ideat oli laitettu käytäntöön. Oli kuin käsky olisi annettu kaikille suurten yhtiöiden johtajille. Musiikki nousi listoilla ja suurin osa yhtiöistä oli enemmän kuin iloisia tehdessään voittoa. Jokainen niistä tuotti kuin liukuhihnalta omat gangstaräp esiintyjänsä. Kaikki nielivät sen, kuluttajat mukaanlukien. Väkivalta ja huumeiden käyttö tulivat pääasiallisiksi aiheiksi suurimmassa osassa räp-musiikkia. Puhuin muutaman tuttavani kanssa musiikkiteollisuudessa ja kysyin heidän mielipidettään uudesta trendistä mutta minulle kerrottiin kerta toisensa jälkeen että oli kyse tarjonnasta ja kysynnästä. Surullisesti moni heistä ilmaisi lisäksi musiikin lisänneen heidän ennakkoluulojansa vähemmistöjä kohtaan.

Minä lopetin virallisesti musiikkibisneksessä 1993 mutta sydämmessäni olin lähtenyt jo kuukausia aikaisemmin. Minä rikoin välini suurimpaan osaan tuttavistani ja poistin itseni asian parista jota olin joskus rakastanut. Otin hieman vapaata, palasin Eurooppaan muutamaksi vuodeksi, asetuin asumaan kauaksi kaikesta ja elin "hiljaista" elämää poissa viihteen maailmasta. Vuosien kuluessa, pidin salaisuuteni, pelokkaana sen jakamisesta väärän henkilön kanssa ja lisäksi hieman häpeissäni siitä etten ollut uskaltanut viheltää pilliin julkisesti. Mutta kun räp muuttui yhä hirveämmäksi, syyllisyyteni paheni. Onneksi, 90-luvun lopulla pystyin käyttämään internettiä, mitä ei ollut aikoinani käytössä, tietolähteenä ja minun oli helpompi tutkia sitä mitä nyt kutsutaan vankilateollisuuskompleksiksi. Nyt kun minulla on parempi käsitys siitä miten yksityiset vankilat toimivat, asiat ovat minulle paljon selkeämpi kuin koskaan aikaisemmin.

Näen kuinka räp-musiikin rikollistaminen näytteli suurta roolia promotoidessaan rodullisia stereotypioita ja johti harhaan niin monia nuoria mieliä, ottamaan itseensä nämä ihannoidut rikolliset käyttäytymismallit jotka johtavat usein vangitsemiseen. 20 vuotta syyllisyyttä on painava taakka kantaa mutta vähintä mitä voin tehdä nyt on jakaa tarinani, toivoen että räp-musiikin fanit ymmärtäisivät kuinka heitä on käytetty viimeiset kaksi vuosikymmentä. Aion kuitenkin pysyä nimettömänä selkeistä syistä, minun tavoitteeni nyt on saada tämä informaatio eteenpäin niin monelle ihmiselle kuin mahdollista. Ole kiltti ja auta minua levittämään sanaa. Toivoen että muut jotka olivat tapaamisessa vuonna 1991 inspiroituisivat tästä ja kertoisivat omat tarinansa. Kaikkein tärkeimpänä kuitenkin, jos edes yksi elämä on koskettunut tarinastani, minä rukoilen että se saa syyllisyyteni painon tuntumaan hieman enemmän siedettävältä.

Kiitos."

LÄHDESIVUSTO

KÄY TYKKÄÄMÄSSÄ BLOGIN FACEBOOK SIVUSTA

Uutta ja vanhaa Jonttia Rahastusäänitteen muodossa! Tsekkaa näytebiisi "Luomisen puu"

Paatoksellinen informaatiosotakenraali Jontti on keräillyt pöytälaatikoista mahdollisia timantteja sekä tehnyt uusia kappaleita. 3rd Rail Music julkaisee uuden Rahastusäänite eepeen 10.5.

"Rahastusäänite sisältää uunituoreita biisejä, kaikki levyillä julkaisemattomat vastavallankaappaukset, vanhoja demoja joiden julkaisu saattaa rehellisesti sanottuna olla taiteellinen ja kaupallinen itsemurha ynnä muuta pikkukivaa. Mukana mm. Painajainen, Asa, Wappis, Eräs, Julma-Henri ja Petos. Mixed by Dj Mäkster."

1. Intro
2. Hail Imperium feat. Painajainen
3. Vastavallakaappaus 4 Remix feat Petos, Julma-Henri, Asa, Mac Bueno
4. Vastavallankaappaus 2 feat. Jeppe
5. Kapitaali feat. DJ Mäksteri
6. Taskut ympäri
7. Talouselämä feat Jani Ryi
8. Ihmisyyden hinta feat. Eräs, Wappis
9. Pajarikipale 2002 feat Hosni
10. Tarantella Remix feat Emesis
11. Pariisitar 2004
12. Vittuun maailma 2004
13. Muista muista 911
14. Vastavallankaappaus 3 feat. Hannibal
15. Ajan juoksu feat. Okku
16. Luomisen puu

KUUNTELE NÄYTEBIISI "LUOMISEN PUU"

Osta Rahastusäänite TÄSTÄ


Odotellessa käykää yytsimässä Youtubesta Yhden miehen kultti kokopitkältä videota:

 Ja levyähän voi tilata luonnollisesti KAUPASTA jos ei vielä hyllystä löydy.

                                                    3rd Rail Music FB
                                                    Jontti FB

Pitkäsen Matti ja Nojatuoliblues

Pitkäsen Matti julkaisee Roihis Musican kautta ensimmäisen pitkäsoittonsa Nojatuoliblues 22.3.2013

"Pitkäsen Matti on folk -räpin uusi lupaus. Tämä viulua soittava entinen poliisi, Kosovossakin rauhaa turvannut nuori mies, liikkuu debyyttialbumillaan jouhevasti Kalliosta Kosovoon ja Tampereen pollariduunista rakkauden työhön. Kaikkea tekemistä ryydittää räpin lisäksi hyvä folk -meininki ja levyä voisi kuvailla myös moderniksi kansanmusiikiksi."

Levyllä menossa mukana Yona ja Puppa J. Katso alta Rauhanmies videon kera. Levy on varmasti uuden Raappanan Tuuliajolla lätyn lisäksi parhaimpia hankintoja soimaan kesäiltoihin.

Nojatuolibluesia voi tilata ennakkoon muunmuassa seuraavista paikoista:

Katin Tavara

  LevykauppaX

TÄSTÄ pääset artistin Facebookkiin.